Turun kaupungin yksityiseltä konsulttiyritykseltä tilaama selvitys mielenterveyspalvelujen nykytilasta on kalseaa luettavaa.
Syyskuussa valmistunut selvitys paljastaa, että Kupittaan sairaalan suljetuilla osastoilla A1, A3, A6 ja G1 oli edelleen lukuisia puutteita ja parannustarpeita. Esimerkiksi hoitotyön johtamisessa oli puutteita ylimpää johtoa myöten. Puutteet johtuivat muun muassa esimiesten koulutustaustasta sekä epäselvistä odotuksista ja näkemyksistä. Työntekijöiden tehtäväkuvat olivat epäselviä ja vastuunjako olematonta.
Turun kaupunki tilasi toukokuun alussa FCG (Finnish Consulting Group) Konsultointi Oy -nimiseltä yritykseltä selvitystyön Turun kaupungin mielenterveyspalveluiden hoitotyön nykytilasta. Selvitys on osa sisäistä tarkastusta, jonka kaupunki käynnisti Turun Sanomien uutisoitua (TS 18.2.2016) Kupittaan mielisairaalan osastolla G1 vuosina 2009–2015 tapahtuneista rajuista väärinkäytöksistä.
Kaupungin sisäisen tarkastuksen raportti asiasta ei ole vielä valmis. Myös poliisin rikostutkinta tapahtumista on yhä kesken.
Ulkopuolinen konsulttiselvitys listaa lukuisia puutteita Kupittaan mielisairaalan suljetuilla osastoilla.
Potilailla ei raportin mukaan esimerkiksi voi sanoa olleen varsinaista hoitosuhdetta omahoitajaan. Potilaat olivat tekemisissä oman hoitajansa kanssa vain omahoitajakeskusteluissa, mutta toisaalta niissäkin omahoitajan saattoi korvata joku muu hoitaja. Omahoitajuus oli siis vain nimellinen toimintamalli.
Systemaattisia raportointitapoja toiminnasta ja hoitotyöstä ei ollut sovittu eikä käytössä.
Selvityksen mukaan hoitotyötä johdettiin pitkälti niin sanotun mutu-tuntuman pohjalta. Johtamisen tai päätöksenteon tueksi ei ollut käytössä yhdenmukaisia toimintamalleja tai mittareita. Vastuu potilaiden hoitotyöstä oli puutteellista tai puuttui kokonaan.
Raportissa kehotetaankin muun muassa, että Kupittaan sairaalassa määriteltäisiin jokaisen työntekijän perustehtävä ja vastuut.
Potilasturvallisuutta Kupittaan sairaalassa heikensi muun muassa se, että yksiköiden toimintatavoissa oli eroavaisuuksia. Siellä ei myöskään oltu määritelty hyvän psykiatrisen hoitotyön kriteereitä. Myös toimintaa ohjaavat periaatteet organisaatio- ja yksikkötasolla puuttuivat.
Niin sanottu RAI-arviointimenetelmä oli käytössä, mutta sen hyödyntämistavat eivät tulleet selkeästi esille. RAI on kansainvälinen laadun ja kustannusvaikuttavuuden arviointi- ja seurantajärjestelmä.
FCG:n selvitys toteutettiin Kupittaan sairaalan suljetuilla osastoilla havainnoimalla toimintaa paikan päällä sekä haastattelemalla osastojen henkilökuntaa sekä johtoa. Haastateltavina oli henkilökuntaa lähiesimiehistä mielenterveys- ja päihdepalveluiden ylilääkäriin saakka.
Ensimmäiset haastattelut tehtiin kesäkuun alussa, havainnointivaihe kesäkuun lopussa ja toinen haastatteluvaihe elokuussa. Loppuraportti annettiin syyskuun alussa.
Tutkimuksen tehneet haastattelijat ja havainnoijat ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Heistä osalla on myös psykiatrisen hoitotyön koulutus ja työkokemusta sekä hoitotyöstä että johtamisesta.
Asia on esillä kaupunginhallituksen kokouksessa ensi maanantaina.
Turku lakkautti syyskuun alussa Kupittaan sairaalan osastoista vanhuspsykiatrian osastot G1 ja G2. Niiden tilalle kaupunki perusti uuden vanhuspsykiatrisen osasto A9:n sekä uuden tehostetun avohoitoyksikön.
Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell (kok) ei halunnut kommentoida tarkemmin tutkimuksen tuloksia perjantaina.
– En ole niihin yksityiskohtaisesti perehtynyt, Randell sanoi.
