Hallitus lupaa yliopistoille satoja miljoonia euroja

Hallitus valmistelee satojen miljoonien eurojen lisärahoitusta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) kertoo, että suurella lisärahoituksella on tarkoitus saada Suomessa tehtävä perustutkimus kansainväliselle huipputasolle.

Korkeakoulujen pääomittamisesta sadoilla miljoonilla euroilla on tarkoitus päättää hallituksen ensi kevään kehysriihessä.

– Kun pääomituksesta on kyse, mittaluokan on oltava tuntuva, jotta sillä on vaikutusta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen taloudelliseen itsenäisyyteen ja mahdollisuuksiin kohdistaa enemmän rahoitusta opetukseen ja tutkimukseen.

– Puhutaan sadoista miljoonista euroista, Grahn-Laasonen kertoo Lännen Medialle.

Esityksen lisärahoituksesta valmistelee hallituksen nimittämä työryhmä, jota johtaa opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.

Hallitus on lisärahoituksen järjestämisen kanssa tosissaan, koska työryhmässä istuu myös valtiovarainministeriön korkein virkamies, valtiosihteeri Martti Hetemäki.

Grahn-Laasonen haluaa antaa ryhmälle työrauhan. Lisärahoituksen mittaluokan lisäksi ministeri kertoo, miten rahoitus on tarkoitus järjestää.

– Koska budjettiraami on kireä heikosta talouskasvusta ja kertyneestä velasta johtuen, pääomitus on keino vahvistaa korkeakouluja. Se voidaan tehdä tiukan talousraamin ulkopuolella valtion omaisuutta uudelleen järjestelemällä, eli pistämällä valtion tase töihin: myymällä valtion omaisuutta ja sijoittamalla yliopistoihin valtion rahaa, Grahn-Laasonen toteaa.

Viime keväänä hallitus ilmoitti valmiudestaan laskea omistusosuuksiaan useissa pörssiyhtiöissä.

Samassa yhteydessä myös pääministeri Juha Sipilä (kesk) painotti haluavansa laittaa ”valtion taseen paremmin töihin”.

Rahoitusta valmistelevassa työryhmässä on mukana ylijohtaja Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä. Grahn-Laasonen on tehnyt asian valmistelussa yhteistyötä elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk) kanssa.

Grahn-Laasonen kehuu kolmen talousviisaan pohjatyötä. Sixten Korkman, Vesa Vihriälä ja maanantaina taloustieteen Nobel-palkinnolla palkittu Bengt Holmström esittivät elokuussa ennen hallituksen budjettiriihtä, että valtio tekisi suuria pääomasijoituksia korkeakouluihin perustutkimuksen turvaamiseksi.

– Taustalla ovat keskustelut, joita olen käynyt talousviisaiden kanssa. Holmström piti hallituksen budjettiriihessä alustuksen, Grahn-Laasonen kertoo.

– Itse painotan talousnobelistin hengessä vahvan perustutkimuksen merkitystä. Holmström on todennut, että pitkällä aikavälillä Suomi hyötyy sen tuloksista eniten. Pikavoittoja ei kenenkään pidä odottaa, koska vahva perustutkimus vaatii usein vuosien työtä, hän jatkaa.

Ministeri painottaa, että korkeakoulujen lisärahoitus sadoilla miljoonilla euroilla ei edellytä velanottoa.

Yliopistot ovat julkisoikeudellisia laitoksia, joten valtion omistusten myyminen ja rahojen antaminen yliopistoille ei pienentäisi taloudellisesti julkista sektoria, vaan olisi sen sisällä tehtävä sijoitus.

Ammattikorkeakoulut vastaavasti ovat julkisesti omistettuja osakeyhtiöitä.

– Ei lisätä menoja, vaan järjestellään valtion omaisuutta uudelleen tavalla, joka tuottaa Suomelle menestystä ja talouskasvua, Grahn-Laasonen kiteyttää.

Hallitus on kautensa alkupuolella leikannut korkeakoulutuksesta, mikä on johtanut oppilaitoksissa irtisanomisiin.

Satojen miljoonien lisärahoituksella on opetusministerin mukaan tarkoitus kääntää kurssi.

– Vahva pääomitus vahvistaisi viestiä siitä, että hallitus arvostaa tutkimusta ja korkeakouluja. Se loisi uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että Suomi nousee korkealla osaamisella ja tutkimuksella, Grahn-Laasonen sanoo.

Lue myös: Vihreiden Niinistö pitää korkeakoulujen pääomittamista vain kikkailuna