Ähtäriin mahdollisesti ensi vuonna Kiinasta saapuvan jättiläispandapariskunnan kuljetuksesta ei tässä vaiheessa tiedetä paljoakaan, kertoo Ähtärin eläinpuiston toimitusjohtaja Juhani Haapaniemi.
Hänen mukaansa yksityiskohdat tarkentuvat parhaillaan käynnissä olevissa teknisissä neuvotteluissa. Vielä ei tiedetä, mitkä pandayksilöt Ähtärin eläinpuistoon saapuvat. Haapaniemen mukaan pandansuojeluohjelma tekee päätöksen siitä, mistä tarhasta ja mitkä pandat Suomeen saapuvat.
– Lentokuljetushan se on, millä eläimet tulevat, Haapaniemi sanoo.
Selvityksessä eläinten vakuuttaminen ja lentokenttäkuljetukset
Pandoja kuljettava kone tulee olemaan Haapaniemen mukaan iso rahtikone. Hän kertoo, että aiemmin Ähtärin eläinpuiston tekemissä eläinsiirroissa on käytetty tarhojen omia kuljetuslaatikoita tai -häkkejä, joissa eläimet ovat siirron aikana olleet.
Haapaniemi ei toistaiseksi tiedä, minkälaiset kuljetuslaatikon kokovaatimukset jättiläispandan tapauksessa tarhaa velvoittavat.
Yleisesti ottaen eläinten kuljetuksissa sovitaan Haapaniemen mukaan se, millä koneella eläintä kuljetetaan, eläimen vakuuttaminen ja lentokenttäkuljetukset. Eri maiden välillä voi hänen mukaansa olla eri käytäntöjä.
Ähtärin eläinpuiston ja Kiinan pandahallinnon keskinäisestä vastuusta pandojen kuljetuksessa neuvotellaan Haapaniemen mukaan sopimuksessa.
Ähtärin eläinpuisto neuvottelee parhaillaan Kiinan pandahallinnon kanssa erittäin uhanalaiseksi luokitellun jättiläispandan saamisesta eläinpuistoon. Pandat voisivat tulla Suomeen vuoden 2017 lopussa.
Delfiinien siirrossa olennaisessa osassa olivat tutut ihmiset
– Kaikenlaiset siirrot, koskevat ne sitten delfiinejä tai pandoja, ovat niille [eläimille] potentiaalisesti stressaavia, sanoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan eläinten hyvinvoinnin tutkija Laura Hänninen.
Hänen mukaansa Särkänniemen delfiinien siirron esimerkki osoittaa, että eläimet voidaan siirtää maasta toiseen onnistuneesti, jos siihen valmistaudutaan kunnolla. Hänen mukaansa tuttujen ihmisten ja eläinlääkärin mukaan lähteminen olivat delfiineille hyväksi, sillä muuttuvia tekijöitä ei ollut niin paljon.
– Delfiinien kanssa siirtyivät eläintenhoitajat, millä saadaan pehmeä lasku aikaiseksi, Hänninen sanoo.
– Se, mikä eläimiä siirroissa stressaa, ovat muutokset, hän jatkaa.
Olennaista delfiinien siirrossa oli Hännisen mukaan eläin–ihmis-vuorovaikutus, johon delfiinit olivat tottuneet. Hänninen ei tunne jättiläispandaa lajina eikä osaa sanoa, olisiko ihmisen läsnäolo toivottavaa myös sen tapauksessa.
Kuljetustyyli, lämpötila ja eläimen pito-olosuhteet pitäisi Hännisen mukaan vakioida eläimen kannalta mahdollisimman hyviksi. Myös lajikumppanin läsnäolo vähentää eläimen tuntemaa stressiä.
Hännisen mukaan kuljetustila ei saisi pakottaa eläintä mihinkään outoihin tai epäluonteviin asentoihin. Eläimen tulisi päästä luonnollisesti makaamaan tai olemaan luonnollisissa asennoissa.
