Ahdistus, masennus ja itsetuhoiset ajatukset. Ne olivat viime toukokuussa nuorten eniten esiintuomat mielenterveyden ongelmat Sekasin-chatissa, jota Suomen Mielenterveysseura, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Mielenterveyden keskusliitto pyörittivät viikon ajan toukokuussa.
Nyt Suomen Mielenterveysseura jatkaa alle 20-vuotiaille suunnattua chatia ensi vuoden alussa. Me-säätiö on myöntänyt järjestölle 779 000 euroa chatin tuottamiseen ja ylläpitämiseen kahdeksi vuodeksi, Mielenterveysseura tiedottaa. Me-säätiön taustalla ovat yrittäjät Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja, jotka ovat olleet perustamassa esimerkiksi Supercell-peliyritystä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Kaija Appelqvist-Schmidlechner pitää chat-palveluiden tyyppisiä mielenterveyden digipalveluja nykypäivänä. Hän kuitenkin huomauttaa, että pelkkä digimaailmassa asiointi ei mielenterveyden ongelmista kärsivälle nuorelle riitä.
– Pitäisi pystyä tarjoamaan face-to-face-palvelua nuorille, kun se on tarpeen, Appelqvist-Schmidlechner sanoo.
Hän kuitenkin katsoo, että chatien tyyppiset verkkopalvelut madaltavat nuorten kynnystä hakea apua, sillä niissä nuoren ei ole pakko paljastaa henkilöllisyyttään.
– Jos on kyse ongelmasta, jossa halutaan välttää leimautumista, ja on arka asia, on helpompi lähestyä auttavia tukihenkilöitä nimettömänä, Appelqvist-Schmidlechner sanoo.
THL:n mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Yleisimmät mielenterveyshäiriöt nuorilla ovat mieliala-, ahdistuneisuus-, käytös- ja päihdehäiriöt.
Sekasin-chatiin tuli toukokuussa yhteensä 13 000 yritystä päästä läpi viestittelemään auttajien kanssa. Varsinaisen keskustelun auttajan kanssa kävi noin 1 200 nuorta.
Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi kertoo, että chatissa korostui muun muassa nuorten kokema ahdistus lähteä kouluun. Osa yhteydenottajista oli niin masentuneita, etteivät he jaksaneet nousta sängystä ollenkaan. Siksi palvelua käytettiin paljon aamuisin.
Suurin osa chattaajista oli 15–18-vuotiaita.
Aalto-Matturin mukaan chat toimii erityisesti palveluna, jonka tarkoitus on ohjata nuorta eteenpäin. Hän kertoo, että osa nuorista kiitteli toukokuussa sitä, että chat oli helppo tapa ottaa yhteyttä, sillä silloin nuoren ei tarvinnut itse katsoa auttajan reaktioita.
– Nuori saattoi kuvata, ettei hän tiedä, mikä hänellä on, sanoo Suomen Mielenterveysseuran verkkokriisityön päällikkö Satu Raappana-Jokinen, joka oli mukana toteuttamassa kevään chatia.
Kaija Appelqvist-Schmidlechnerin mukaan erilaiset mielenterveyden digipalvelut ovat yleistymässä vinhaa vauhtia. Trendi on ollut havaittavissa jo muutaman vuoden ajan.
Hänen mukaansa kyse ei ole vain kustannustehokkuudesta, vaan keinoista tavoittaa nuoria.
– Näen, että trendi on hyvä, kunhan ne eivät jää ainoaksi tavaksi saada apua, hän sanoo.
Alun perin Sekasin-kampanjaan liittyi myös Ylen tuottama Sekasin-draamasarja.
