Turvakoteihin pyrkiviä joudutaan käännyttämään ovelta
Turvakotien toimintaan varatut budjettivarat ovat riittämättömät. Turvakotipaikkoja on kodeistaan väkivaltaa pakeneville, pääosin naisille, aivan liian vähän.
Pelkästään viime vuonna 1 200 turvakoteihin yhteyttä ottanutta jouduttiin käännyttämään tilanpuutteen takia.
Naisten linja, Ensi- ja turvakotien liitto sekä Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osasto vaativat konkreettisia toimia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Järjestöt vetoavat hallitukseen, että turvakodeille myönnettäisiin lisää rahoitusta budjettiriihessä.
Naisten linjan toiminnanjohtaja Elina Nikulainen toteaa, että turvakotien puute on valtakunnallisesti iso ongelma.
– Lähimpiin turvakoteihin voi olla satojen kilometrien matka ja esimerkiksi Helsingissä paikkoja on aivan liian vähän ja ihmisiä joudutaan käännyttämään pois, Nikulainen toteaa.
Euroopan neuvoston suosituksen mukaan turvakotipaikkoja pitäisi olla vähintään yksi 10 000 asukasta kohti. Suomessa tarve on siten yli 500 paikkaa nykyisen 120 sijaan.
Viime vuonna turvakotien ylläpitoon varattiin 11,5 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle luvassa on kahden miljoonan euron määrärahalisäys.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n arvion mukaan kattava turvakotiverkosto tarvitsisi vuosittain noin 40 miljoonan euron rahoituksen.
Nikulainen ihmettelee sitä, että poliittisella tasolla ei ole ollut tahtoa panna resursseja väkivaltaa kokeneiden turvatoimintaan.
– Guggenheimiinkin puuhataan 40 miljoonaa. Tuntuu ihmeelliseltä, että mitkä ovat meidän prioriteettimme, hän toteaa.
Nikulainen pitää riittävien turvakotipaikkojen puutteen ohella isona ongelmana sitä, että Suomesta puuttuvat kokonaan matalan kynnyksen tukikeskukset. Suomessa ei toistaiseksi ole yhtään tällaista tukikeskusta.
Ne ovat paikkoja, jonne väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet naiset voisivat mennä keskustelemaan ja saamaan vertaistukea ilman ajanvarausta tai sosiaaliturvatunnusta.
– Matalan kynnyksen palvelun tarkoitus on esimerkiksi selvittää ajatuksia, katkaista väkivallan kierre ja antaa ensitukea väkivaltaa kokeneelle, Nikulainen sanoo.
Varsinainen turvakotisijoitus on jo raskaampaa palvelua, jossa taustalla voi olla useita vuosia jatkunut väkivalta.
Järjestöillä olisi Nikulaisen mukaan valmius perustaa pilottina matalan kynnyksen tukikeskus Naisten talo Helsinkiin. Pilotti maksaisi vuodessa noin 300 000 euroa.
Nikulainen huomauttaa, että Suomi saa kansainvälisessä vertailussa jatkuvasti moitteita heikosta palvelu- ja tukiverkostosta. Raiskauskriisikeskuksiakin on vain yksi, vaikka tarve olisi noin 13.
– Tasa-arvomittauksissa Suomi pärjää hyvin, mutta ei väkivaltatilastoissa. On hämmentävää, miten vähän näin vakavaan ihmisoikeusrikkomukseen on kiinnitetty huomiota, hän toteaa.