Suomalaiset vielä varovaisia tunnustamaan isyytensä etukäteen
Keskimäärin yli puolet avioliiton ulkopuolisista lapsista tunnustetaan neuvolassa ennen syntymää, arvioidaan maistraateista STT:lle.
Avioliiton ulkopuolella syntyvän lapsen isyyden on voinut tunnustaa äitiysneuvolassa vuodenvaihteesta saakka uuden isyyslain myötä. Aiemmin isyys tunnustettiin lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oikeusgenetiikkayksikön päällikön Marjo Kestilän mukaan tavoite on 75–80 prosenttia. Tänä vuonna saadaan luultavasti pienemmät luvut kuin jatkossa.
Maistraateista tähdennetään, että isyyden tunnustamisten määriä neuvoloissa ei ole vielä tarkkaan tilastoitu. Lapin ja Lounais-Suomen maistraattien mukaan kuitenkin arviolta puolet isyyden tunnustamisista on tehty ennen lapsen syntymää. Lounais-Suomen maistraatissa vahvistetaan myös Uudenmaan maistraatin isyydet. Itä-Suomen maistraatista puolestaan arvioidaan STT:lle, että isyys tunnustetaan neuvolassa jo 70–80 prosentissa tapauksista.
– Alkuvuonna ei voitu sormia napsauttamalla saada järjestelmää kuntoon. Aluksi vei aikaa, että neuvolat pystyivät ottamaan uuden lakisääteisen tehtävän täysipainoisesti käyttöön ja että perheitä saatiin informoitua, Kestilä kertoo.
Kysymykset koettiin kiusallisiksi
Isyyden tunnustaminen neuvolassa on ollut monelle mieluisa vaihtoehto. Näin toteaa terveydenhoitaja Marika Anttila, joka on hoitanut neuvolassa noin kymmenkunta isyyden tunnustamista.
– Monen asiakkaan mielestä nykyinen käytäntö on vaivattomampi, sillä asia hoituu normaalin neuvolakäynnin yhteydessä. Osa vanhemmista on myös kertonut kokeneensa lastenvalvojan kysymykset kiusallisiksi, Anttila sanoo.
Nyt tunnustamisen yhteydessä ainoastaan kerrotaan, mitä asia merkitsee.
Epäselvät tapaukset lastenvalvojille
Terveydenhoitaja Anttilan asiakkaista vasta muutama pariskunta on valmistautunut tunnustamiseen oikein.
– Monilla on ollut vaikeuksia löytää lomakkeita netistä. Pienistä hankaluuksista huolimatta asia on aina saatu hoidettua, sanoo Anttila.
Yli 40 prosenttia lapsista syntyy vanhemmille, jotka eivät ole naimisissa.
THL:n Kestilän mukaan tunnustuksen vastaanottavalla terveydenhoitajalla tai kätilöllä täytyy olla vahva käsitys siitä, että tunnustava mies on lapsen isä. Tunnustamista ei voi ottaa vastaan raskausaikana, jos on epäilystä, että isäehdokkaita on useampi. Tällöin isyys selvitetään lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen. Vuosittain noin 6 000 lapsen isyys vaatii tarkempaa selvitystä ja 1 500 tapauksessa lapsen isä selvitetään dna-tutkimuksilla.
Anttilan kohdalle ei ole vielä sattunut epäselviä tapauksia.
– Perheet ovat pääasiassa tuttuja aiemmilta neuvolakäynneiltä ja pariskunnan yhteistä historiaa on yleensä käyty läpi jo ensikäynnin yhteydessä.
Isyyslaki pohjaa äitiyslakia
Syyskuun alussa eduskunnan käsittelyyn luovutetaan kansalaisaloite äitiyslaista, jossa naisparin lapsen tunnustaminen tapahtuisi isyyden tunnustamista vastaavalla tavalla. Sateenkaariperheiden toiminnanjohtaja Juha Jämsä uskoo, että äitiyslailla on nyt hyvät mahdollisuudet mennä läpi. Aiemmin kolme hallitusta on jättänyt siitä lakiesityksen antamatta.
– Ongelmana on ollut se, ettei kukaan ole vienyt sitä eduskuntaan. Meillä on vahva luottamus siihen, että eduskunnassa nähdään asian arvo, Jämsä sanoo.
FAKTAIsyyden tunnustaminen luo oikeudellisesti pätevän sukulaisuussuhteen
Avioliiton ulkopuolella syntyvän lapsen isyyden voi tunnustaa ennen lapsen syntymää äitiysneuvolakäynnin yhteydessä.
Tunnustaminen on osa uutta isyyslakia, joka tuli voimaan vuoden 2016 alussa. Aiemmin isyys tunnustettiin lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona.
Ennen neuvolakäyntiä täytyy tulostaa tunnustamisasiakirja ja täyttää se henkilötiedoilla.
Paikalla täytyy olla isyyden tunnustavan miehen sekä äidin. Äidin tulee hyväksyä tunnustaminen.
Terveydenhoitajan tai kätilön tehtävänä on kertoa, mitä isyyden tunnustaminen merkitsee.
Lapsen ja isyytensä tunnustaneen miehen sekä tämän sukulaisten välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde.
Lapsella on oikeus saada elatusta isältään 18-vuotiaaksi saakka.
syyden tunnustamisen yhteydessä tehdään usein myös yhteishuoltosopimus.
Epäselvissä tilanteissa pariskunnat ohjataan lastenvalvojalle.
Tunnustamisen voi perua 30 päivän aikana lapsen syntymästä.