Työterveyslaitoksen kokoama työryhmä esittää, että lääkäreille laadittaisiin ohjeita sairauslomien pituudesta. Nykyisellään eri lääkärit määräävät varsin erimittaisia sairauslomia samoihin sairauksiin.
– On näyttöä siitä, että sairauspoissaolojen arviointi vaihtelee. On tarvetta yhdenmukaisuuteen ja tasavertaisuuteen, sanoo työryhmän johtaja Tuula Oksanen Työterveyslaitokselta.
Tasavertaisuuden lisäksi suunnitellun ohjeistuksen julkilausuttu tavoite on vähentää sairauspoissaoloja ja pidentää työuria. Tarkoitus ei kuitenkaan ole, että ihmiset tulevat sairaana töihin, painottaa Oksanen.
– Tavoitteena on potilaalle optimaalinen sairausloma, sanoo Oksanen.
Ruotsissa suositus sairauslomien pituudesta vahvistettiin vuonna 2007. Työryhmän kyselyyn osallistuneista lääkäreistä neljä viidestä oli sitä mieltä, että suositus olisi paikallaan Suomessakin.
Työryhmässä oli mukana muun muassa Kelan, lääkärijärjestö Duodecimin ja työmarkkinajärjestöjen edustajia.
Alueellisia ja muita eroja
Pitkä sairausloma ei välttämättä ole potilaan etu. Taustalla voi olla se, että kuntoutuksen mahdollisuudet ovat niukat tai niitä ei ole oivallettu käyttää hyödyksi.
– Ne paikat, joissa pääsee hyvin kuntoutukseen, ovat kasvukeskuksia. Lapin perukoilla ja Itä-Suomessa tilanne on huonompi, kertoo Oksanen.
Pari vuotta sitten julkaistu väitöstutkimus vahvisti, että eri lääkärit kirjoittavat varsin erimittaisia sairauslomia. Tutkimus toteutettiin pyytämällä lääkäreitä arvioimaan kuvitteellisia potilastapauksia.
– Pienissä kunnissa työskentelevillä lääkäreillä oli taipumus kirjoittaa enemmän sairauslomaa kuin suurissa kunnissa työskentelevillä. Yleislääkärit kirjoittivat työterveyslääkäreitä enemmän sairauslomaa samoille potilastapauksille, toteaa Anni Kankaanpää väitöstyönsä tiedotteessa.
– Sen sijaan lääkärin iällä tai sukupuolella ei ollut selvää yhteyttä kirjoitetun sairausloman määrään.
Ei lista vaan tarkistuslista
Työryhmä oli yksimielinen siitä, että sairauslomaohjeiden pitäisi kattaa noin 10–20 suomalaisten tavallisinta sairautta. Yksilöityä listaa näistä sairauksista työryhmä ei kuitenkaan esitä.
– Suomalaisten tavallisimpia sairauspoissaolojen syitä ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä erilaiset mielenterveyden häiriöt, toteaa Tuula Oksanen.
Lääkäreille laadittava ohjeistus ei Oksasen mukaan olisi sairauskohtainen raamitus siitä, miten pitkiä sairauslomia mistäkin vaivasta kärsiville pitäisi määrätä. Tavoitteena on pikemminkin lääkärin tarkistuslista siitä, mitä kaikkea sairausloman tarvetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon.
– Esimerkiksi mitä työtä potilas tekee, voidaanko työtä muokata, mitä muita sairauksia potilaalla on ja millaisia kuntoutusmahdollisuuksia on tarjolla, selvittää Oksanen.
Helsingin kaupungin työterveyshuollossa tämänkaltainen suositus on jo tehty alaselkä-, olkapää- ja kyynärpääkipuihin.
– Pyrkimyksenä on poistaa mekaanisuutta hoidossa ja ottaa työntekijän kokonaistilanne huomioon. Liian usein annetaan Burana-resepti ja kahden viikon saikku, sanoo lääkäri, työterveyden dosentti Helena Miranda Työterveys Helsingistä.
"Ohje ei ole tarkoitettu työpaikoille"
Työryhmään kuuluvat ammattijärjestöjen edustajat pitävät järkevänä yleisluonteista ohjeistusta sairauslomien pituudesta. Yksityiskohtaista listaa eri sairauksista he eivät halua.
– Diagnoosipohjaisten ohjeiden laatimista emme pitäneet hyvänä, sanoo lakimies Paula Ilveskivi Akavasta.
– Korostan, että ohje on tarkoitettu terveydenhoitohenkilökunnan käyttöön, ei työpaikoilla sovellettavaksi, sanoo asiantuntijalääkäri Kari Haring SAK:sta.
Haringin mukaan ohjeet sairauslomista sopisivat parhaiten osaksi Käypä hoito -suosituksia.
– Meillä toivotaan, että sairauspoissaolot eivät ole liian pitkiä eivätkä liian lyhyitä. Sairaana työskentely on todellinen ongelma, sanoo työterveysasiantuntija Riitta Työläjärvi STTK:sta.
– Sairauslomat ovat usein mittari, joka kertoo taustalla olevista ongelmista, sanoo Kari Haring.
– Pallo on myös työnantajilla. Pitää miettiä sitä, miten ollaan töissä alentuneen työkyvyn kanssa ja millä tavoin työt silloin järjestetään, sanoo Paula Ilveskivi.
