Brexit ja Suomen hallituksen eripuraisuus EU:n suhteen saattoivat vaikuttaa siihen, että presidentti Sauli Niinistö käsitteli suurlähettiläspäivien puheessaan paljon EU:ta ja sen merkitystä.
Näin arvioi Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio Niinistön puhetta tuoreeltaan.
– Siinä näkyy tämä brexitin tilanne ihan selvästi, Raunio kommentoi.
– Meillä on hallitus, joka on sisäisesti hyvin eripurainen EU:sta, ja pitkälti tähän liittyen pääministerillä ei ole juurikaan ollut sanottavaa Euroopan integraatiosta ja ulkoministerin EU-linjaukset kyllä tunnetaan.
Niinistö otti puheessaan esiin EU:n ja Turkin suhteet, brexitin ja totesi Euroopan unionin tilanteen olevan solmussa.
Raunion mukaan Suomessa on perinteisesti totuttu siihen, että pääministeri johtaa EU-politiikkaa.
– Suomessa on ollut aukko Eurooppa-keskustelussa, Raunio sanoo.
Eriarvoistumisen esiin nostaminen saa kiitosta
Eriarvoistumisen nostaminen esiin on erittäin tervetullut asia, Raunio kiittelee.
– Se on asia, josta toivoisin, että hallitus ja eduskunta kävisivät laajempaa keskustelua.
Raunio huomauttaa, että presidentillä ei ole valtaa puuttua eriarvoistumiseen. Presidentti saa puhua, mistä haluaa, mutta on hallituksen asia, reagoiko se millään tavalla presidentin puheisiin.
– Mielestäni sitä [eriarvoistumiseen liittyvää keskustelua] käydään liian vähän siihen nähden, kuinka tärkeä aihe se suomalaisessa yhteiskunnassa on, Raunio sanoo.
Niinistön turvallisuuskäsitys on laaja
Raunion mielestä puheessa näkyi presidentin rauhallisuus sekä Niinistön tapa ymmärtää turvallisuuskäsite laajasti. Puheessa käsiteltiin asioita, jotka liittyvät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan epäsuorasti. Niitä olivat Raunion mukaan EU:n kehitys, brexit ja Niinistön esiin nostama huoli yhteiskunnan eriarvoistumisesta.
– Niinistön puheissa on näkynyt kautta linjan, että turvallisuuspolitiikka ei ole kapeasti ymmärrettyä vaan kokonaisuus, johon linkittyvät hyvin monenlaiset asiat, Raunio sanoo.
