Suomi solmii Britannian kanssa puolustussopimuksen
Suomi tekee Ison-Britannian kanssa kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen. Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) ja Ison-Britannian puolustusministeri Michael Fallon allekirjoittavat asiakirjan lähiviikkoina, mahdollisesti jo Naton huippukokouksessa Varsovassa 8.–9. heinäkuuta.
Kahdenvälistä sopimusta puolustusyhteistyön kehittämisestä ja syventämisestä Suomen ja Ison-Britannian välillä on valmisteltu maiden puolustushallinnoissa viime vuodesta lähtien.
– Iso-Britannia lähtee EU:sta, mutta he haluavat lisätä kahdenvälistä puolustusyhteistyötä valikoitujen kumppaneiden kanssa, joihin Suomi lukeutuu, puolustusministeri Niinistö kertoo Lännen Medialle.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja hallituksen ulkopoliittinen johto ovat hyväksyneet kahdenvälisen sopimuksen solmimisen Ison-Britannian kanssa.
Puolustusministeri Niinistö kertoo sopineensa asian julkistamisesta puolustusministeri Fallonin kanssa.
Sopimuksessa on kyse niin sanotusta ”framework arrangement”-puitejärjestelystä, jolla molempien maiden poliittiset johdot antavat virkamiehille ja sotilaille linjaukset kahdenvälisen yhteistyön kehittämiseen ja syventämiseen.
– Allekirjoitamme julistuksenomaisen poliittisen kattoasiakirjan puolustusyhteistyöstä Ison-Britannian kanssa. Asiakirjat ovat tärkeitä yhteistyötahdon ilmauksia, ja Ruotsihan on niitä aktiivisesti pyrkinyt tekemään.
– Me olemme sopimuksen jälkeen puolustusyhteistyössä Ison-Britannian läheinen kumppani. Pyrimme lisäämään vakautta ja antamaan lähiympäristöömme signaalin siitä, että Suomi tiivistää läntistä yhteistyötään. Virkamiehet saavat nyt poliittisen selkänojan ja valtuudet kahdenvälisen puolustusyhteistyön lisäämiselle Ison-Britannian kanssa. Kahdenvälisyys korostuu Euroopassa, ja yritämme luoda luottamuksellisia suhteita valikoitujen kumppaneidemme kanssa, puolustusministeri Niinistö kuvailee sopimuksen tärkeyttä Suomelle.
Niinistö ei voi kertoa pian allekirjoitettavan sopimuksen tarkasta sisällöstä, koska yksityiskohdat ovat salassa pidettävää tietoa. Hän kehottaa tarkastelemaan sitä, millä tavalla Ruotsi ja Iso-Britannia ovat tiivistäneet kahdenvälistä puolustusyhteistyötään.
Ruotsi ja Iso-Britannia sopivat kahdenvälisen yhteistyön lisäämisestä Naton Walesin huippukokouksessa vuonna 2014.
Kesäkuun 11. päivänä Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist ja Fallon hyväksyivät Lontoossa Ruotsin ja Ison-Britannian välisen 50 kohdan yhteistyöohjelman, jossa keskeistä on maiden joukkojen yhteensopivuus ja kyky taistella tarvittaessa yhdessä.
– Itse pidän järkevänä, että Suomi ei Ruotsista jäisi jälkeen, mitä tulee kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin ja yhteistyöasiakirjoihin. Kumpikin maa tietysti tekee päätöksensä kansallisista lähtökohdistaan, Niinistö korostaa.
”Framework arrangement”-sopimukset eivät kansainvälisessä turvallisuuspolitiikassa sisällä juridista velvoitetta auttaa toista osapuolta sotilaallisesti kriisitilanteessa, mutta niiden keskeisenä tarkoituksena on, että sopijaosapuolet luovat välilleen valmiit mekanismit, jotka vahvistavat maiden kykyä toimia yhdessä.
– Iso-Britannia on kiistatta yksi Euroopan sotilaallisesti vahvimmista maista, ainakin sotilasbudjetiltaan suurin EU-maa. Iso-Britannia on myös ydinasevalta ja YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen. He ovat olleet haluttomia EU:n puolustusyhteistyön syventämiseen, mutta Pohjolassa he haluavat hyvin aktiivisesti syventää kahdenvälistä yhteistyötä alueen maiden kanssa, mikä on Suomelle hyvä asia, Niinistö kiittelee.
Vuonna 2017 Isolla-Britannialla on vetovastuu Naton erittäin nopean toiminnan VJTF-joukosta. Ruotsissa on käyty poliittista keskustelua Iso-Britannia-yhteistyön lisäämisen yhteydessä siitä, voisivatko myös ruotsalaiset yksiköt osallistua jollain tavalla Ison-Britannian johtamien Nato-joukkojen toimintaan.
Suomi aloittaa perjantaina yhteisen puolen vuoden päivystysjakson Ison-Britannian johtamassa EU:n taisteluosastossa. Niinistön tietojen mukaan Britannia aikoo toimia suunniteltuun tapaan johtovaltiona brexit-äänestystuloksesta huolimatta.