Epäluulo kaihersi viimeisen punamultahallituksen työskentelyä. Keskustan presidenttiehdokas, entinen pitkäaikainen pääministeri Matti Vanhanen paljastaa, miksi piti punamultahallituksessa 2003–2007 tiukasti kiinni siitä, että valmisteltavana olevista asioista ei hiiskuttu julkisuuteen.
Pääministeri tunsi epäluuloa hallituskumppania kohtaan.
– Luottamukseni demareihin oli erittäin matalalla ja odotin, että he tekevät missä tahansa asiassa kärpäsestä härkäsen, Vanhanen kertoo Lännen Medialle.
Taustalla oli Irak-skandaalista syntynyt luottamuspula, jonka takia Anneli Jäätteenmäki (kesk.) joutui vaalivoiton jälkeen eroamaan pääministerin paikalta kesällä 2003.
Vanhanen kertoo luoneensa johtamisjärjestelmän, jotta hallitus pystyisi toimimaan, ”kun sosialidemokraatit häätivät Annelin pois paikaltaan”.
Julkista vääntöä välteltiin eikä toisten ministereiden tekemisiin puututtu. Vanhasen mukaan näin puolueiden välille ei päässyt syntymään julkisesta keskustelusta aiheutuvia kunniakysymyksiä.
Vanhanen sanoo, että piti pakkaa koossa myös sillä, että tuki järjestelmällisesti nimitysasioissa esittelevän ministerin kantaa riippumatta siitä, mistä puolueesta oli kyse.
– Ministerit eivät lähteneet toistensa tontille väittelemään asioista julkisuuden kautta. Näin vältettiin kunniakysymysten syntyminen, Vanhanen kertoo.
Vanhasen mukaan keskeneräisten asioiden julkinen käsittely on taitolaji. Hän muistuttaa, että joskus hyvinkin pieni asia voi muuttua symboliarvoltaan suureksi, jolloin ryhdytään arvioimaan, kuka voitti ja kuva hävisi.
– Media ja suuri yleisö toivovat räväköitä riitoja, mutta hallituksen tehtävä on tehdä päätöksiä ja viedä uudistuksia eteenpäin.
Johtamistavat ovat herättäneet huomiota, sillä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kabinetti toimii toisin ja tuo julkisuuteen hyvinkin keskeneräisiltä vaikuttavia esityksiä.
Vanhanen huomauttaa, että julkisuutta voi käyttää myös hyväksi.
– Osa siitä on tietoista taktista vaikuttamista, niin kuin olivat pakkolait, kun kilpailukykysopimuksen patistamiseen tarvittiin vähän kovempia keinoja.
Vanhanen jätti puolueen puheenjohtajan ja pääministerin tehtävät 2010 ja siirtyi Perheyritysten liittoon ottamaan happea seitsemän vuoden pääministeritehtävien jälkeen.
Vanhanen toistaa, että politiikasta luopumisen syynä oli tuolloin kokonaisarvio. Vaalirahakohu ja lautakasajupakka eivät ole jääneet jurppimaan.
– Ei, jos jurppii, niin en sano, saattaa jurppiakin, Vanhanen sanoo nauraen.
Hän palasi eduskuntaan 2015 vaaleissa.
Vanhanen ei ota kantaa, onko mahdollisella presidentti Vanhasella rinnallaan maan äiti.
– Kaikkihan tietävät, että seurustelen, se ei ole mikään salaisuus, Vanhanen toteaa.
Vanhanen sanoo haluavansa viettää yksityiselämässään normaalia elämää.
– Jos meitä nähdään yhdessä kesätapahtumissa tai muualla, se ei ole kampanjointia, Vanhanen sanoo.
Vanhanen kertoo, ettei taukovuosienkaan jälkeen kaipaa valtioneuvoston tehtäviin. Sen sijaan palo ulkopolitiikkaan on säilynyt.
Vanhanen aloittaa presidentinvaaleja pohjustavan ulkopolitiikka käsittelevän keskustelusarjan. Mallia testataan keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa elokuussa Oulussa.
– Toivottavasti muutkin puolueet löytävät tavan keskustella ulkopolitiikasta. Tämä ei ole vain ulkopoliittisen johdon asia, vaan tavalliset ihmiset voivat osallistua keskusteluun, Vanhanen sanoo.
