Sote-uudistuksen valinnanvapauteen tulossa useita malleja
Hallitus lähtee viemään sote-uudistuksen valinnanvapautta eteenpäin neljällä rinnakkaisella mallilla. Hallitus kertoi keskiviikkona, että valinnanvapauden toteuttamisen keinoina ovat tulevaisuudessa laajasti perustason palveluja tarjoava sosiaali- ja terveyskeskus ja suppeamman valikoiman omatiimi tai sote-asema.
– Tämä malli (omatiimi-malli) on pöydällä muun muassa siksi, että tulevan ratkaisun pitää mahdollistaa myös pienten ja keskisuurten yritysten mukanaolo palvelujärjestelmässä, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk).
Näiden lisäksi hallitus kaavailee malleiksi palveluseteliä ja henkilökohtaista budjetointia. Henkilökohtaisella budjetoinnilla pyritään turvamaan sellaisten ihmisten asema, jotka eivät kykene tekemään itsenäistä päätöstä palveluntarjoajasta.
Työterveyshuollon ja oppilas- ja opiskelijahuollon perustehtäviin ei tehdä muutoksia.
Kustannusten kasvuun rajoitin
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) pitää todennäköisenä, että tulevaisuudessa kaikki valinnanvapauden vaihtoehdot toimivat rinnakkain. Neljällä mallilla pyritään siihen, että asiakkailla on mahdollisuus valita tarpeitaan vastaavia palveluita, sekä siihen, että erikokoisilla yrityksillä on mahdollisuus tarjota palveluitaan.
Valinnanvapaudella tarkoitetaan sitä, että asiakas voi valita julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajan väliltä. Valinnanvapaus on tulevaisuudessa käytössä perustasolla, mutta soveltuvin osin myös erikoistason palveluissa.
Valinnanvapautta koskeva lainvalmistelu on vielä kesken, eikä hallitus ole tehnyt lopullista päätöstä käytettävästä mallista.
Koko sote-uudistuksen perimmäinen tarkoitus on parempien palveluiden ohella hillitä kasvavia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia kolmella miljardilla eurolla. Myös valinnanvapauden on omalta osaltaan autettava pysymään budjettikurissa. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) kertoo, että valinnanvapaudesta aiheutuvia maksuja hillitään kustannusten kasvun rajoittimella.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vuosina 2020–2021 maakuntien kustannukset saavat kasvaa siten, että maakuntaindeksin nousun lisäksi kustannuksiin saa tulla korkeintaan prosentin korotus. Sen jälkeen kustannukset saavat kasvaa maakuntaindeksin lisäksi puolella prosentilla.
Lausuntokierrokselle vasta elokuussa
Orpo painotti tiedotustilaisuudessa hallitusohjelman linjausta, että kokonaistuloveroaste ei saa nousta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun kunnilta lähtee pois iso osa niiden tehtävistä, myös niiden tilipussi pienenee.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio kertoo, että alustavasti on tarkoitus, että nykyisestä veroprosentista vähennetään 12,5 prosenttiyksikköä.
– Tämän merkitys on eri kunnille hieman erilainen, koska veroprosentin tuotto ei ole kaikissa kunnissa sama. Siksi jonkinlainen tasausjärjestelmä tarvitaan, koska kaikki kunnat eivät selviäisi ilman, hän kertoo.
Hallitus julkaisi keskiviikkona 600-sivuisen lakiluonnospaketin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta ja maakuntien perustamisesta. Esitysluonnosten valmistelu jatkuu kesän ajan, mutta Rehulan mukaan pääsisältö pysyy samana. Hallituksen esitys lähtee viralliselle lausuntokierrokselle elokuussa, ja lausuntoaika on kymmenen viikkoa.
Fakta
Näin sote-hanke etenee
– Hallitus julkisti keskiviikkona sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat lakiluonnokset.
– Esityksen valmistelu jatkuu kesän ajan, mutta ministeri Juha Rehulan (kesk) mukaan niihin tulee enää teknisiä muutoksia. Soten valinnanvapausmallista hallitus ei vielä päättänyt, vaan valmistelussa on vielä useita vaihtoehtoja.
– Lakiluonnoksista voi antaa palautetta 5.8. saakka. Virallinen lausuntokierros järjestetään elokuussa.
– Lausuntoaika on kymmenen viikkoa. Sen jälkeen hallitus päättää lopullisesta esityksestä ja antaa sen eduskunnalle.
– Tavoitteena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle marras-joulukuussa.
– Lait ovat pohja uudistukselle, jossa Suomeen perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa. Niiden vastuulle siirtyvät vuoden 2019 alusta muun muassa julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut.