Syrjintä ja pakkosulauttaminen osaksi valtaväestöä. Saamelaisten lähihistoriaan kuuluu niin kipeitä kokemuksia, että saamelaiskäräjät haluaa Suomeen totuuskomission selvittämään epäkohtia. Asia on kirjattu käräjien tavoiteohjelmaan vaalikaudelle 2016–2019.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio näkee, että totuuskomissio voisi avata tien kohti parempaa, sovinnollista tulevaisuutta.
– Totuuskomissio on maailmanlaajuisesti hyväksi todettu työkalu käsitellä historiaa ja sitä, miten menneisyys on siirtynyt nykypäivään. Sen avulla voitaisiin estää samoja virheitä toistumasta.
Sanila-Aikio nostaa esimerkiksi saamelaisten toisen maailmansodan jälkeen kokeman suomalaistamisen ja asuntolakokemukset.
– Ne vaikuttavat saamelaisten elämään edelleen. On tärkeää, että vakavalle asialle annetaan sen ansaitsema painoarvo.
Sovinnonteon väline
Kanadassa totuus- ja sovintokomitea on selvittänyt muun muassa maan alkuperäisväestön asuntolakokemuksia. Ruotsissa saamelaiskäräjät ja syrjintävaltuutettu aloittivat keväällä selvitystyön totuuskomission pystyttämiseksi.
Suomessa totuuskomissiota on ehdotettu perustettavaksi selvittämään esimerkiksi sisällissodan tapahtumia. Professori Tarja Väyrynen Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta sanoo komissioiden olevan hyviä sovinnonrakentamisen välineitä. Ne voivat auttaa ymmärtämään historiaa ja siten menneisyyden tapahtumia.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mielestä olisi ensiarvoisen tärkeää, että saamelaiskäräjät ja valtio löytäisivät neuvotteluyhteyden.
– Tilanne on polarisoitunut viimeisen vuoden aikana, Pimiä sanoo ja viittaa siihen, miten sekä uusi saamelaiskäräjälaki että ILO 169 -sopimuksen ratifiointi jäivät keväällä 2015 edelliseltä eduskunnalta toteuttamatta. Hänestä ratifiointi olisi ensimmäinen osoitus siitä, että hallitus haluaa edistää saamelaisten asiaa. Nyt asia on pysähdyksissä, ja Pimiä epäilee, ettei hallituksella “valitettavasti ole halua” perustaa totuuskomissiota.
Helpotusta nykyiseen kiistaan
Sanila-Aikion mukaan totuuskomissiosta olisi hyötyä kaikille pohjoisen ihmisille. Saamelaisten assimilaatio valtaväestöön kytkeytyy nykyiseen kysymykseen saamelaismääritelmästä.
Keskustelu siitä, kuka edes on saamelainen, on jatkunut noin kolmekymmentä vuotta ja tulehtunut ajoittain. Sanila-Aikion mukaan kysymys ei välttämättä ole totuuskomission toiminnan kannalta oleellinen, mutta hän näkee, että komission perustehtävä olisi kuulla kaikkia osapuolia.
– Käsittääkseni henkilöillä, joilla ei ole äänioikeutta saamelaiskäräjävaaleissa, on kova tarve saada äänensä kuulluksi.
Väyrysen mukaan totuuskomissio voisi toimia dialogiareenana tapauksissa, joissa paikallinen väestö on riitaantunut keskenään.
– Ymmärrys historiasta on ensiaskel kohti sovintoa.
Kokoonpano mietinnässä
Saamelaiskäräjillä ei vielä ole tarkkaa näkemystä siitä, millainen totuuskomission kokoonpano olisi. Valtio ja saamelaiskäräjät ainakin olisivat mukana, ja Sanila-Aikion mukaan toivottavasti myös kirkko.
Hänen mielestään olisi katsottava, löytyisivätkö puolueettomat tahot edes kotimaan rajojen sisäpuolelta, sillä komission tulisi olla mahdollisimman laajasti hyväksytty. Myös Väyrysen mukaan kaikkia, jotka haluavat tulla kuulluiksi, pitää kuulla.
