Professori: Britannian ja EU:n intresseissä on, että kauppa jatkuu
Brittien enemmistön tahto brexit-kansanäänestyksessä yllätti ja järkytti markkinat.
– Tulos tuo ilman muuta epävarmuutta, ja epävarmuus on myrkkyä valuutta- ja osakemarkkinoille, kuvailee rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Vielä viimeisen viikon markkinoilla uskottiin, että tulos olisi toinen.
– Ei tämä kuitenkaan mikään Lehman Brothers II ole, Puttonen viittaa finanssikriisin vuonna 2008 aloittaneeseen rahoitusalan yritykseen.
Puttonen pitää Britannian eroa EU:sta isona muutoksena, mutta hän ei lähtisi ylidramatisoimaan brexitin vaikutuksia talouteen.
– Sekä Britannian että EU:n intresseissä on, että kauppa jatkuu.
Britannian punta on pudonnut alimmalle tasolleen Yhdysvaltain dollariin nähden kolmeen vuosikymmeneen. Puttosen mukaan ei voida ennustaa, kuinka pitkäaikainen pudotus on.
Tavalliselle suomalaiselle brexitin taloudelliset vaikutukset jäävät vähiin.
– Matkalla Britanniassa voi olla edullisempaa ensi viikolla, Puttonen sanoo.
Puttosen mukaan myöskään Suomen talouskasvuun Britannian lähdöllä ei juuri ole vaikutuksia.
– Suomessa on isot sisäiset ongelmat, jotka ovat syy siihen, miksi Suomi on jäänyt monta vuotta luokalleen.
Saksassa ja Britanniassa bruttokansantuote on noussut 15 prosenttia sitten vuoden 2008 finanssikriisin.
– Suomi on edelleen seitsemän prosenttia miinuksella. Eli argumentointi siitä, pitäisikö Suomen erota EU:sta talouden takia, ei ole tämän valossa perusteltua. Saksassa, isossa euromaassa, talous vetää tosi hyvin.
Puttosen mukaan riippuu Britannian ja EU:n tekemistä sopimuksista, joutuvatko suomalaiset matkaajat tulevaisuudessa esimerkiksi tullimuodollisuuksiin Britanniassa tai mitä tapahtuu esimerkiksi suomalaiselle korkeakouluopiskelijalle Britanniassa.
Puttonen näkee kansanäänestyksen tuloksessa paljon nostalgiaa: ennen oli kaikki paremmin.
– Talouden lisäarvo ja hyvinvointi tulevat kuitenkin yhteistyöstä ja siitä, että pääoma ja ihmiset liikkuvat vapaasti.
Puttosesta erityisesti finanssikriisin jälkeen on ollut muodissa turvallisuushakuisuus ja paikallisuus, myös protektionismi.