Brittien kansanäänestys jättää syvät jäljet Eurooppaan
Johanna Juupaluoma
Brexitin jälkeen entinen elämä ei voi enää jatkua Euroopan unionissa.
Brexit on nyt hyvin todennäköinen, sillä ennen neuvoa antavaa kansanäänestystä eri poliittiset puolueet olivat luvanneet kunnioittaa kansanäänestyksen tulosta.
Brittien päätös erota Euroopan unionista voi johtaa sekä Iso-Britannian että EU-johtajien eroihin.
EU:n puolta pitäneen pääministeri David Cameronin jatkaminen tehtävässään tulee olemaan hankalaa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Juha Jokela.
– Ensimmäinen ratkaistava kysymys on, säilyykö Cameron pääministerinä ja millaisella hallituksella Britannia jatkaa tästä äänestyksestä eteenpäin.
Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren mielestä Euroopan unionissakin pohdittavaksi tulee, voiko Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker johtaa enää EU:ta.
– Juncker on ollut ehdottomasti parempi kuin häntä edeltänyt Barroso. En lähtisi häntä hirveästi moittimaan. Tietenkin politiikassa on aina se piirre, että kun on uusi vaihde päällä, se voi vaatia uusia kasvoja.
Epävarmuus heikentää taloutta
Jo ääntenlaskentayönä punnan kurssi lähti huomattavaan laskuun dollariin nähden saavuttaen alimman tason sitten vuoden 1985. Talouden osalta brexit voi aiheuttaa valtavasti lisää turbulenssia.
Jaakonsaaren mielestä Britannian tulisikin mahdollisimman pian jättää eroilmoitus Euroopan unionille.
Cameronilta odotetaan ilmoitusta Britannian tulevaisuudesta ensi viikolla, mutta varsinaisten eroneuvotteluiden on arvioitu kestävän parin vuotta.
– Pitkä epävarmuusaika heikentää EU:n taloutta ja asemaa koko ajan, koska kukaan ei uskalla investoida ja työttömyys kasvaisi, Jaakonsaari toteaa.
Britannialta odotetaan tietoa siitä, millaisin sopimuksin se irtautuu EU:sta.
– Kaupankäynnin katkeamaton jatkuminen on varmasti molempien puolien intresseissä, Jokela sanoo.
Kova isku Skotlannille
Brexitillä ei ole pelkästään vaikutusta siihen, millaisiksi Iso-Britannian ja EU:n välit muuttuvat, vaan myös Britannian sisäisiin suhteisiin.
Skotlannissa asuva Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Mari K. Niemi pitää todennäköisenä, että Skotlannissa järjestetään uusi kansanäänestys sen itsenäisyydestä.
Kansanäänestyksessä Skotlanti äänesti vahvasti EU:ssa pysymisen puolesta. Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon oli jo ennen äänestystä viitannut siihen, että itsenäisyys-kysymys voi ajankohtaistua, jos Skotlanti revitään vasten tahtoaan irti EU:sta.
– Tämä on skoteille vielä kovempi järkytys kuin muille. Kansanäänestys Skotlannin itsenäisyydestä mahdollistaisi sen, että Skotlanti pääsisi liittymään EU:hun uusin ehdoin.
”Tartuntavaara on olemassa”
Mahdollista on, että brittien päätös erota EU:sta aiheuttaa dominoefektin ja edessä on kansanäänestyksiä myös muissa unionin maissa. Ennen äänestystuloksen varmistumista perussuomalaiset nuoret olivat ehtineet ilmoittaa Twitterissä vaativansa vastaavaa kansanäänestystä myös Suomeen.
– Se tartuntavaara on olemassa. En usko, että kansanäänestyskierrettä halutaan. Se ehdottomasti heikentää ja vie toimintakyvyn EU:lta, Jaakonsaari toteaa.
Jaakonsaaren mielestä EU:ssa on tehtävä henkilövaihdosten lisäksi muitakin uudistuksia. Hänen mielestään EU:ssa pitäisi pyrkiä pois byrokraattisesti ja elitistisestä imagosta, jota kohtaan unioni on saanut kritiikkiä sekä Britannian EU-kansanäänestyksessä että muiden maiden populistisissa, äärioikeistolaisissa ja -vasemmistolaisissa piireissä.
Jaakonsaaren mukaan EU:n pitää vastata tähän kritiikkiin luopumalla tiukasta budjettikurista.
– Talouspolitiikan on johdettava nykyistä parempaan työllisyyteen ja palveluihin. EU:n täytyy tehdä budjettiin muutoksia. Esimerkiksi työllisyyteen, kasvuun ja tutkimukseen liittyviä tavoitteita ei pystytä toteuttamaan, jos aina pitää vain leikata.