Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist (sd) kertoo Lännen Medialle, että Ruotsin hallitus tukee Suomen aloitetta EU:n yhteisen hybridiuhkien torjuntakeskuksen perustamisesta.

– Ymmärrän hyvin, että Suomi pitää tarpeellisena hybridiuhkiin keskittyvän keskuksen perustamista Suomeen. On itsestään selvää, että me suhtaudumme siihen positiivisesti. Olemme myös viestittäneet Suomen hallitukselle, että pidämme hybridikeskusta asiana, joka voi olla kiinnostava ja myönteinen kehitysaskel, Hultqvist sanoo.

Hultqvist ei vielä ota kantaa siihen, olisiko Ruotsi kiinnostunut perustamaan EU:n hybridipuolustuskeskuksen yhdessä Suomen kanssa. EU-keskus tekisi yhteistyötä hybridiuhkia torjuvien Naton elimien kanssa, joten sen perustaminen vahvistaisi Natoon kuulumattomien Suomen ja Ruotsin turvallisuutta.

Suomen sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan EU-maita uhkaavia hybridiuhkia voivat olla esimerkiksi pienet vihreät miehet, informaatiosodankäynti ja kyberhyökkäykset jäsenmaiden tietoverkkoja vastaan.

– Olemme kiinnostuneita keskustelemaan rakentavasta ehdotuksesta. On liian aikaista sanoa, mikä rooli yksittäisellä maalla olisi, koska emme ole nähneet Suomen ehdotusta. Mutta olen jo sanonut Suomen hallitukselle ja puolustusministeri Jussi Niinistölle (ps.), että Ruotsi pitää Suomen ehdotusta hyvänä, Hultqvist korostaa.

Hultqvist kertoo lukeneensa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon pääkohdat.

– Monet kohdat käyvät yksiin Ruotsin tilannekuvan kanssa, ennen kaikkea analyysi Venäjän tekemästä Krimin miehityksestä.

– Venäjän toiminta rikkoo kansainvälistä lakia ja oikeutta. Myös se, että Venäjä on luonut konfliktin Itä-Ukrainaan. Venäjän sotilaallinen toiminta on lähialueillamme lisääntynyt, mikä on kasvattanut jännitteitä Itämerellä, Hultqvist toteaa.

Hultqvist pitää tärkeänä, että Suomi korostaa selonteossaan Ruotsi-yhteistyön tärkeyttä.

– Arvostamme sen erittäin korkealle, hän kiteyttää.

Ruotsin suurimman oppositiopuolueen, moderaattien, ulkopoliittinen edustaja Karin Enström kertoi Kultarannassa, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin Suomen-vierailu herättää Ruotsissa hämmennystä.

Ruotsin hallitus tukee Suomen Venäjä-politiikkaa.

– Presidentti Niinistö on henkilö, johon luotamme hallituksessamme suuresti. Hän on aina käsitellyt meitä hyvin, ja luottamus mahdollistaa täyden yhteistyön myös tulevaisuudessa. Hän tekee omat arvionsa Suomeen kutsuttavista ja toisten maiden johtajien tapaamisesta. Ruotsin hallituksella ei pidä olla, eikä ole, asiaan sanottavaa. Otan huomioon sen, että Suomella on 1 300 kilometrin raja Venäjän kanssa, Hultqvist sanoo.

Hultqvistin mukaan Ruotsille on Suomen Venäjä-politiikassa tärkeintä, että maamme ei lipeä pakoterintamasta.

– Meille tärkeätä on yhtenäinen esiintyminen EU:ssa: se, että Ruotsilla ja Suomella on yhteisymmärrys Venäjä-pakotteiden pysymisestä voimassa.

Hultqvist vahvistaa oppositiopoliitikkojen esittämän arvion, että Ruotsin hallitus ei kutsuisi Putinia kylään.

– Emme ole kutsuneet Putinia, emmekä tule häntä kutsumaan.

Suomen ja Ruotsin merivoimat osallistuivat kesäkuussa Itämerellä Nato-johtoiseen Baltops-harjoitukseen.

– Maidemme osallistuminen Baltopsiin antaa Itämeren aluetta vakauttavan signaalin, Hultqvist korostaa.

Amerikkalaissotilaiden harjoittelu Ruotsissa lisääntyy

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist allekirjoitti kesäkuun alussa Pentagonissa sopimuksen Ruotsin ja Yhdysvaltain kahdenvälisen puolustusyhteistyön lisäämisestä.

– Sopimus sisältää viisi pääkohtaa. Ensimmäinen on kahdenvälisen harjoitustoiminnan lisääminen ja toinen yhteensopivuus joukkojemme välillä. Sitten tulevat materiaalikysymykset ja tutkimus. Viidentenä kohtana ovat kansainväliset operaatiot.

– Pidämme tärkeänä, että Ruotsi lisää yhteistyötä USA:n kanssa, koska se edistää vakautta meidän osassamme Eurooppaa, Hultqvist perustelee.

Hultqvist kertoo Lännen Medialle, että amerikkalaisia harjoitusjoukkoja nähdään tulevaisuudessa lisää Ruotsin maaperällä, vesillä ja ilmatilassa. Hän mainitsee esimerkkinä sen, että vastikään amerikkalaiset hävittäjät osallistuivat Ruotsin, Suomen ja Norjan ilmavoimien Cross Border Training -harjoituksiin.

– Ilmapuolustuksessa meillä on myös Arctic Challenge -harjoitus, johon osallistuu amerikkalaisia yksiköitä.

Vuonna 2017 harjoituksen johtovaltio on Suomi.

Yhdysvaltain Euroopan joukkojen komentaja Ben Hodges sanoi keväällä Ruotsin TV4:n haastattelussa, että hän haluaisi harjoitella amerikkalaisen ohjuskaluston siirtämistä Gotlantiin. Hodges tarkoitti Patriot-ilmatorjuntajärjestelmää, jonka kaltainen suoja Ruotsilta puuttuu.

– Siitä ei ole sovittu mitään sopimuksessa. Hän esitti asian haastattelussa Yhdysvaltain armeijan edustajana, mutta se ei ole ollut esillä Ruotsin hallituksessa.

Olisiko ohjusten siirtäminen mahdollista?

– En halua spekuloida asialla. Voin vain korostaa sitä, että kysymystä ei ole käsitelty hallituksessamme.

Hultqvist hymyilee, kun puheeksi tulevat Jas Gripenit ja Suomi.

– Totta kai toivomme suomalaisten valitsevan Gripenit. Vuonna 2017 Ruotsin ilmavoimat järjestää suuren harjoituksen, johon Suomen ilmavoimat on tulossa mukaan.

Onko Yhdysvallat Ruotsille tärkeämpi kumppani kuin Suomi?

– Suomi on maa, jonka kanssa suhteemme on syvin ja pisimmälle kehittynyt.