Sydän- ja aivoinfarktit sekä lonkkamurtumat vievät hengen aiempaa harvemmalta. Suomessa pystyttiin hoidon paranemisen ansiosta välttämään vuosina 1997-2007 noin 5 600 kuolemaa. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta.
THL:n tutkimusprofessorin Unto Häkkisen mukaan yksi syy kuolemien vähenemiseen saattaa olla lääkityksen paraneminen. Myös hoitoketjujen toimivuudella ja hoidon aloittamisen nopeudella on suuri merkitys.
- Näyttää siltä, että hoito aloitetaan heti. Esimerkiksi yhä useammalle sydäninfarktipotilaalle on tehty välittömästi pallolaajennus, Häkkinen sanoo.
Vertailuvuosien aikana sydäninfarktipotilaiden laskennallinen elinajanodote lisääntyi keskimäärin vajaalla vuodella. Aivoinfarkti- ja lonkkamurtumapotilaiden odotettu elinikä pidentyi noin puolella vuodella.
Alueelliset erot infarktien ja lonkkamurtumien hoidossa ovat edelleen suuria. Sekä säästyneiden ihmishenkien määrä että kustannukset vaihtelevat sairaanhoitopiiristä toiseen.
Parhaimpaan mahdolliseen tulokseen päästäisiin Häkkisen mukaan sillä, että sairaanhoitopiirit ottaisivat oppia toisiltaan.
