Äärioikeiston toiminta on Suomessa pienimuotoista kuten muidenkin ääriliikkeiden, arvioi poliisijohtaja Robin Lardot. Kyse on muutaman ihmisen paikallisista erillisistä ryhmistä, joita toimii lähinnä isoimmilla paikkakunnilla. Poliisi on tehostanut ääriryhmien seurantaa Norjan joukkosurman takia. – Tarkkailun kohteena ovat muun muassa äärioikeistolaiset ryhmittymät. Mitään kovin huolestuttavaa piirrettä ei ole, Lardot rauhoittelee.
– Haluan vielä painottaa, että emme tiedä varmuudella, mitkä ovat tämän norjalaisen tekijän motiivit.
Lardot itse mainitsee äärioikeistolaisuuden, mutta yhtä hyvin voi hänen mielestään olla kyse yksittäisen häiriintyneen ihmisen henkirikoksista.
Kummassakin tapauksessa nettiseuranta on poliisin yksi keskeinen valvontakeino.
Poliisi tehosti Kauhajoen koulusurmien jälkeen netin seurantaa ja loi vihjejärjestelmän verkkoon. Keskusrikospoliisin (Krp) internettiedusteluryhmä on saanut kansalaisilta parissa vuodessa noin 12 000 vihjettä. Ryhmää johtava rikosylikomisario Veli-Pekka Loikala kertoo, että vajaat 2 000 vihjettä on toimitettu eteenpäin paikallispoliisille tai KRP on tarttunut itse niiden tutkintaan.
– Huumausaineisiin ja petoksiin liittyviä vihjeitä tulee paljon. Esimerkiksi kannabiksen kotikasvatuksesta tulee paljon vihjeitä. Sen sijaan rasistisista rikoksista meiltä on lähtenyt vinkkejä eteenpäin 29 kertaa.
Iso osa ilmoituksista liittyy liikennerikkomuksiin. Keveimmillään joku on ilmoittanut poliisille naapurin räksyttävästä koirasta.
Loikala sanoo, että Krp:n ryhmän tehtävä on välittää tärkeäksi arvioimaansa tietoa nopeasti eteenpäin. Siksi hän ei osaa arvioida, millaisiin rikostutkintoihin vinkit ovat lopulta johtaneet. Paikallispoliisi hoitaa jutun tarkemman tutkinnan ja tekee uhka-arvion, jos kyseessä on esimerkiksi koulu-uhkailu.
Poliisijohtaja Lardotin mukaan nettivinkkien avulla on pystytty estämään myös mahdollisia kouluiskuja. Kyse on kuitenkin ollut muutamasta yksittäistapauksesta.
TS–STT
