Kuntaliitosten porkkanarahojen kohtalosta tiedetään vain vähän
Valtio on osoittanut yli 370 miljoonaa euroa yhdistymisavustuksia hynttyyt yhteen lyöneille kunnille 2000-luvun puolivälin jälkeen. Mitä porkkanarahoilla saatiin aikaan ja miten toteutui liitossopimuksen henki rahanjaossa – siitä tiedetään yllättävän vähän.
Useat asiantuntijat muun muassa Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja Kuntaliitosta vahvistavat, että tutkimus porkkanarahojen tuottavuudesta puuttuu kokonaan. Tarjolla on lähinnä asiantuntijoiden näppituntumaa, jonka mukaan kunnissa on käytetty porkkanarahat yhdistymissopimuksessa sovitulla tavalla ja ilman suuria jälkipuheita.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava ekonomisti Antti Moisio arvostelee tutkimuksen puuttumista.
– Valtio ohjaa kuntaliitoksiin yli 370 miljoonaa euroa, emmekä tiedä, mitä rahoilla lopulta saadaan aikaan. Olisiko rahat voitu käyttää tuottavammin johonkin muuhun tarkoitukseen, Moisio kysyy.
Hän jopa kritisoi porkkanarahojen kannustavan kuntia säilyttämään tehottomat palvelut, jotka tulisi ajaa alas säästöjen aikaan saamiseksi.
Määrältään vähäisessä porkkanarahatutkimuksessa on keskitytty lähinnä aikaan ennen kuntaliitosta. Siihen, miten porkkanat vaikuttivat liitospäätöksen syntyyn ja mitä rahanjaosta ennalta sovittiin.
Salon kymmenen kuntaa yhdistyivät kuntaliitosten ruuhkavuonna 2009, ja uusi kaupunki sai valtiolta 17,4 miljoonan euron porkkanapotin. Yhdistymissopimuksessa sovittiin, että kassaa vahvistetaan kuudella miljoonalla eurolla ja loput käytetään uuden kunnan rakentamiseen lähes 40-kohtaisen listan mukaan.
Salon kaupungin talousjohtajan Seppo Juntin mukaan budjetissa päätetään vuosittain rahojen käytöstä ja hallintokunnat raportoivat talousosastolle toteumasta säännöllisesti.
Vaikka yhdistymissopimuksessa on sovittu rahojen jaosta melko yksityiskohtaisesti, euroista on syntynyt vääntöä, jota puidaan parhaillaan kaupungin omissa luottamuselimissä sekä hallinto-oikeudessa. Kiistat liittyvät puolueiden ja yhdistysten osuuksiin porkkanarahoista.
– Kokemukseni mukaan porkkanarahat on käytetty sovittuihin tarkoituksiin. Haastavimpia ovat organisaation ulkopuolelle kohdennetut rahat, joiden jakoperiaatteet ovat epäselvät, Juntti sanoo.
