Viina on pysynyt suomalaisen henkirikoksen tekijän yleisimpänä järjen sumentajana. Kaikista mielentilatutkimuksissa tutkituista noin joka viides katsotaan mielisairaaksi. Henkirikoksen tekijöistä suurin osa onkin päissään.
– Meillä on ihmisiä, jotka ovat tehneet kolmekin henkirikosta. Eikä taustalla ole muuta vakavaa psyykkistä häiriötä kuin todella paha alkoholismi, johon yhdistyy impulsiivinen käyttäytyminen, sanoo Vanhan Vaasan sairaalan johtava lääkäri Markku Eronen.
– Jostain syystä juopotellessa aletaan pitää puukkoa mukana ja tapetaan paras kaveri tai ventovieras ryyppykaveri. Älyttömän pienistä syistä, älyttömässä kännissä, hän ihmettelee.
Erosen ihmettelee, miksi juovuspäissään henkirikoksia tekevien alkoholinkäyttöön ei voida puuttua, edes sen jälkeen kun he ovat uusineet henkirikoksen päissään.
– Jos poimittaisiin vaarallisimmasta päästä, niin puhuttaisiin muutamasta sadasta ihmisestä. Silloin antabuksella ehkäistäisiin muutama henkirikos. Puhun henkilöistä, jotka kiertävät vankiloissa henkirikosten vuoksi, ovat impulsiivisia ja joilla alkoholinkäyttö ei ole hallinnassa.
Antabusta saaneelle henkilölle tulee voimakas pahoinvointikohtaus, jos hän juo alkoholia.
Humalassa henkirikoksia tehneitä tuodaan mielentilatutkimuksiin tasaisena virtana. Osastolla he ovat rauhallisia, asiallisia ja mielentilatutkimuksessa kaikki sujuu hyvin.
– Mutta papereista näkee, että kun nämä ihmiset saavat viinaa, ei kannata mennä lähelle.
Osa heistä kuitenkin kiistää olevansa väkivaltaisia ja selittää tekoa humalallaan.
Eronen on työskennellyt oikeuspsykiatrisena lääkärinä 25 vuotta. Vain harvoin psykiatria pystyy selittämään rikosta, eikä huumeetkaan ole viinaa syrjäyttäneet.
– Koko ajan on puhuttu, miten huumausaineiden osuus olisi nousemassa. Ei ole noussut. Viina on edelleen ykkösriesamme. Yli 80 prosenttia henkirikoksen tekijöistä on humalassa ja yli puolet uhreistakin.
Aiemmin tuomiota saattoi lyhentää, jos esimerkiksi vaikeasta persoonallisuushäiriöstä kärsivä oli tehnyt väkivaltaa humalassa. Vielä 1980-luvulla kansan suussa näitä ”varttihullun” papereita sai kaksi kolmasosaa tutkituista. Viime vuonna alentuneesti syyntakaiseksi katsottiin noin joka kymmenes.
– Psykiatrinen diagnostiikka on selvästi tarkentunut, mutta myös suhtautuminen antisosiaaliseen persoonallisuushäiriöön ja siihen liittyvään päihteiden käyttöön on tiukentunut.
Persoonallisuushäiriöistä antisosiaalinen persoonallisuushäiriö löytyy useimmin rikosten taustalta. Siitä kärsivä ihminen ei esimerkiksi kadu toiselle ihmiselle aiheuttamaansa kärsimystä, mutta hänen katsotaan ymmärtävän tekonsa seuraukset.
– Aiempi linjaus johti kestämättömään tilanteeseen. Herkimmin näitä rikoksia tekeviltä otettiin neljännes tuomiosta pois. Silloin kaikkein vaarallisimmat saivat kaikkein lyhyimmät tuomiot.
