Uutiset

Särjistä tehdään kuluttajille pihvejä

Siskokset Kaisa (toinen oik.) ja Anna Pussinen maistelivat Anja Eskelisen (vas.) ja Kaija Saarnin tarjoamia särki- ja lahnapihvejä. – Hyvältä maistuu. Meille on lapsena syötetty kaikkia mahdollisia kaloja, siskokset naureskelivat.
Siskokset Kaisa (toinen oik.) ja Anna Pussinen maistelivat Anja Eskelisen (vas.) ja Kaija Saarnin tarjoamia särki- ja lahnapihvejä. – Hyvältä maistuu. Meille on lapsena syötetty kaikkia mahdollisia kaloja, siskokset naureskelivat.

Kauppareissullaan käyvät turkulaiset ovat päässeet tämän ja viime viikon ajan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) koekaniineiksi. Ravattulan ja Länsikeskuksen K-citymarketeissa järjestetyissä RKTL:n maistiaisissa on selvitetty, miten kuluttajat suhtautuvat särkikaloista valmistettuihin pihveihin.

Vaikka särkikaloja ei kovin korkeassa arvossa pidetäkään, kävi Länsikeskuksen kalapihvipöydän ympärillä keskiviikkona kova kuhina. Ennakkoluulot saivat karista, kun tarjolla oli särki-, särkirapu- ja lahnaomenapihvejä.

– Lähes poikkeuksetta ihmiset yllättyvät mausta, vaikka aluksi eivät tohtisikaan maistaa, tutkija Kaija Saarni pohtii.

Kekkonenkin tykkäsi särjestä

– Mökillä kalastaessamme saamme särkeä, mutta kyllä ne tulee heitettyä pois. Ennakkoluulot tulevat kai lapsuudesta, jolloin särkeä ja lahnaa pidettiin roskakaloina, pohti raisiolainen Sirpa Rekola.

– Hyväähän tämä on, mutta lahna saa riittää, Rekola tuumasi ja jätti särjet maistamatta.

– Särki oli ehdottomasti parempaa. Kekkonenkin tykkäsi särjestä kaikista eniten, huudahti eräs maistaja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pelkästään keskiviikkona Saarnin kansioon kertyi parisensataa kommenttia. Varsinainen yhteenveto tehdään myöhemmin, mutta jo nyt maistajat voi karkeasti jakaa kahteen ryhmään.

– Ne, jotka tykkäävät kalan mausta, ovat tykänneet enemmän lahnasta. Pehmeämmän maun ystävät taas tykkäävät enemmän särjestä, Saarni ruotii.

Särkikaloja on toki maistatettu ennenkin.

– Kuluttajat ovat ennenkin pitäneet pihvejä herkullisina. Ongelma on siinä, miten niille saataisiin kysyntää. Näiden maistajaisten avulla yritämme selvittää, mikä on oikea tapa markkinoida pihvejä – särkikaloihin kun väistämättä liittyy kissankalaefekti, tutkija Jari Setälä selvittää.

Maistajaispäivinä pihvejä on tarjottu vaihtelevien teemojen avulla: uutena kalatuotteena ja lähiruokana, kuten myös ympäristönäkökulman ja kalalajien nimissä.

Lähiruokaa ja käsityötä

Pihvien lanseeraaminen liittyy viime keväänä käynnistyneeseen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoittamaan pilottihankkeeseen, jossa selvitetään särkikalojen kaupallista hyödyntämistä. Kalapihvien valmistuksen lisäksi särkikaloja jalostetaan eläinrehuksi ja bioenergiaksi.

– Saaristomereltä keväällä pyydetyistä kaloista kaksi kolmasosaa vietiin elintarviketuotantoon Baltian maihin, loput rehuksi, Setälä kertoo.

Kuluttajia kiinnostaa, milloin maisteltavina olleet pihvit päätyvät kauppoihin.

– Se on pitkälti kauppiasta kiinni, miten he ottavat tuotteita myyntiin, virnistelee valmistuksesta vastaavan Naantalin Ruokamestarit Oy:n yrittäjä Ari Salminen.

15 euron kilohinta jarruttaa tuotteen käyttöä julkisella puolella, esimerkiksi kouluruokailussa.

– Tämä tuote on lähiruokaa ja käsityötä alusta asti. Vastaavat norjalaiset tuotteet eivät ole kättä nähneetkään, Salminen vertaa.

Eikä kyse ole vain myyntipuheesta. Maisteltavina olleiden pihvien särjet on kalastettu Mynälahden, Kustavin ja Pyhämaan vesistä, lahnat pääosin Askaisista ja Airistolta. Kalamassat valmistaa uusikaupunkilainen Kalaset Oy, minkä jälkeen pihvit leivotaan ja paistetaan Naantalissa.

– Särkipihveissä on yli 90 prosenttia särkeä sekä lisäksi kermaa, tilliä ja sipulia, sidosaineina perunaa ja kananmunaa, mutta ei yhtään säilöntäaineita, Salminen vakuuttaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy