Taidealojen opiskelijat juovat eniten
Yliopisto-opiskelijoiden alkoholinkulutus on jonkin verran lisääntynyt vuodesta 2004 vuoteen 2008. Eniten juovat 25 vuotta vanhemmat miesopiskelijat. Kosteinta elämä on taidealan opiskelijoilla. Vähiten alkoholi maistuu lääketieteen opiskelijoille. Naisilla erot alkoholinkäytössä eri tiedekunnissa ovat selvästi pienemmät kuin miehillä. Tiedot käyvät ilmi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) tutkimuksesta, jossa selvitettiin opiskelijoiden elämäntapoja ja terveydentilaa. Valtakunnallinen tutkimus tehdään neljän vuoden välein.
YTHS:n yhteisöterveydenhoidon ylilääkäri Kristina Kunttu ei ole yllättynyt juomatapojen eroista tiedekunnissa.
– Samalta on näyttänyt joka kerta.
Sen sijaan hän on erittäin pettynyt siihen, että kulutus näyttää olevan kasvussa. Neljässä vuodessa 25–29-vuotiaiden miesten puhtaan alkoholin kulutus on lisääntynyt keskioluella mitattuna 330 pullosta 381 pulloon vuodessa. Vanhemmilla lisäys on vielä suurempi: 311 pullosta 394 pulloon.
– Yhdessä ainejärjestöjen kanssa on toteutettu useita projekteja. Järjestöt ovat itse tuottaneet erilaista valistusmateriaalia, ja ne järjestävä myös täysin päihteettömiä tapahtumia.
Vuonna 2012 tehtävä seuraava tutkimus paljastaa, onko kyseessä kulutuksen kasvu satunnainen poikkeama vai selvä trendi.
Tutkittua tietoa ei ole, joten syitä juomatapojen eroihin voi etsiä muun muassa opiskelijakulttuurista.
– Joillakin ainejärjestöillä alkoholi kuuluu olennaisesti kaikkeen toimintaan. Hirveän paljon merkitystä on sillä, mihin opiskelija ensimmäisenä vuonna sosiaalistetaan.
Alkuvaiheen biletykseen liittyy usein runsaasti humalahakuista juomista. Pikku hiljaa humalajuominen vähenee, mutta alkoholin kokonaiskulutus kuitenkin kasvaa.
– Juodaan vähemmän kerralla, mutta useammin.
Ikävänä Kunttu pitää myös sosiaalisen paineen vaikutusta. Erityisesti miehistä tuntuu, että kaveriporukassa on juotava enemmän kuin oikeastaan haluaisi. Myös he, jotka valitsevat juhlissa alkoholittoman vaihtoehdon, kokevat ratkaisunsa herättävän entistä enemmän huomiota.
– On tietysti mahdollista, että kyse ei olekaan sosiaalisen paineen lisääntymisestä, vaan sen paremmasta tiedostamisesta, Kunttu pohtii.
Tutkimukseen osallistui liki 10 000 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vastauksia tuli noin 5 000.
