Suomalaiskeksintö auttaa valvomaan ydinkoekieltoa
Suomalaistutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, joka helpottaa pienten ydinkokeiden havaitsemista. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa tehty keksintö liittyy radiokemiaan. Maanalaiset ydinkokeet pystytään havaitsemaan yleensä seismologisilla eli maankuoren liikkeitä mittaavilla laitteilla. Ne voidaan kuitenkin paljastaa myös mittaamalla ilmasta radioaktiivisia aineita.
Maanalaisessa ydinräjähdyksessä syntyvistä aineista useimmat eivät leviä maan pinnalle, mutta esiin tihkuu aina jalokaasu ksenonia.
– Ksenonin radioaktiivisia isotooppeja syntyy vain ydinreaktorissa tai ydinpommissa. Se on niin sanotusti savuava ase, selventää laboratorion johtaja Harri Toivonen Säteilyturvakeskuksesta.
Ydinkoekieltoa valvovalla kansainvälisellä järjestöllä CTBTO:lla onkin ksenonin mittausasemia eri puolilla maapalloa. Suomalaismenetelmä parantaa niiden mittausherkkyyttä.
Mittalaitteet voidaan nyt kalibroida näytteillä, joissa on vain ksenonin isomeerisia Xe-133 -ytimiä. Vastaavien näytteiden valmistus on ollut tähän asti mahdotonta, koska niitä ei ole voitu erotella muista ksenomatomeista. Kemiallisesti ne ovat kaikki täysin samanlaisia. Isomeeriset ovat vain miljoonasosan raskaampia.
Jyväskylän yliopiston ja Säteilyturvakeskuksen yhteistutkimuksessa erottelu onnistui. Siihen käytettiin atomimassojen määritykseen tarkoitettua laitetta, joka on kehitetty Jyväskylässä. Saavutusta pidetään ”massalajittelun maailmanennätyksenä”.
Tutkimustulokset on julkaistu kokonaisuudessaan Applied Radiation and Isotopes -lehdessä.
Jyväskylässä aiotaan jatkaa ksenon-tutkimusta. Käyttöön saadaan tänä vuonna myös uusi hiukkaskiihdytin.