Opetusministeriön suunnitelma muuttaa yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin pääsyn arvosanoihin perustuvaksi uhkaa viedä pohjan kymmenien valmennuskurssiyritysten liiketoiminnalta.
Valmennuskursseja järjestävät yritykset kritisoivatkin voimakkaasti opetusministeriön suunnitelmia. Esimerkiksi Suomen suurimman valmennuskurssiyrityksen Valmennuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Nousiainen ei usko lainkaan, että ehdotus edes toteutuisi.
– Eihän siinä ole mitään järkeä. Millä tavalla se pidentäisi työuria tai vaikuttaisi opiskeluaikoihin, hän ihmettelee.
Yritykset eivät kuitenkaan myönnä, että hätä olisi kovinkaan suuri, vaikka ehdotus jostain syytä toteutuisikin.
– Jos opiskelupaikka myönnetään jatkossa arvosanojen perusteella, siirtyy paine lukiotasolle. Me painotamme jatkossa siinä tapauksessa abikursseja, sanoo toimitusjohtaja Markku Korhonen Valmennustiimi Eximiasta.
– No tämähän on vasta työryhmän esitys, ja kaikenlaisia esityksiä ja ehdotuksia tässä on vuosien varrella nähty. Katsotaan nyt ihan rauhassa, toimitusjohtaja Mikko Hallberg Huippuvalmennuksesta sanoo.
Suomessa on kolme valtakunnallisesti toimivaa valmennuskursseja järjestävää yritystä. Kaksi suurinta ovat Eximia ja vuodesta 1975 toiminut Valmennuskeskus. Kolmas valtakunnallinen on Huippuvalmennus.
Kolmen suurimman lisäksi alalla toimii pari-kolmekymmentä pienempää, paikallista toimijaa. Alan liikevaihto on yhteensä noin kahdeksan miljoonaa euroa.
Opiskelijavalinta muuttuu perusteellisesti, jos opetusministeriön työryhmän suunnitelmat toteutuvat. Tulevaisuudessa opiskelijat valittaisiin korkeakouluopintoihin pääasiassa ylioppilas- tai ammattitutkinnon arvosanojen perusteella.
Korkeakoulut ilmoittaisivat etukäteen, minkä verran pisteitä ylioppilaskokeista tulisi saada tiettyyn opiskelupaikkaan päästäkseen. Erillistä pääsykoetta ei järjestettäisi.
Työryhmä luovutti esityksensä opetusministeri Henna Virkkuselle (kok) torstaina. Työryhmän esitysten tavoitteena on sujuvoittaa opiskelijoiden siirtymistä toisen asteen opinnoista korkeakouluopintoihin ja samalla pidentää työuria niiden alkupäästä vähintään vuodella.
Abiturientit armottomina: pääsykoe pitää säilyttää
– Vähän hölmöltä se kuulostaa, Pahlama sanoo.
Mies on juuri tullut reaalikokeesta, mutta pitää silti pääsykoetta merkittävänä motivaation mittaajana.
– Pelkällä ylioppilastutkinnolla hakeminen ei mittaa tarpeeksi asiaan omistautumista. Silloinhan voisi hakea minne vain ilman mitään valmistautumista.
Seuraavaksi ovesta pulpahtaa abiturientti Salli Laakio. Hänelle on myös täysin selvää, että pääsykoe pitää säilyttää.
– Muutenhan pitäisi jo 16-vuotiaana päättää, mitä kursseja valitsee. Minulla ainakin ne ovat muuttuneet moneen kertaan lukion aikana, Laakio sanoo.
Hän uskoo, että suurin osa abiturienteista on samaa mieltä.
Molemmat kokelaat hakevat tänä keväänä jatko-opintoihin. Pahlama hakee Turun yliopiston oikeustieteelliseen ja Laakio Turun Kauppakorkeakouluun. He aikovat osallistua valmennuskursseille. Pahlama odottaa pääsykokeesta paljon isompaa urakkaa kuin kirjoituksista.
– Aion osallistua valmennuskurssille, koska olen kuullut, että pääsykoe on aika erilainen, hän perustelee.
Valmennuskurssit ovat kalliita, mutta sekä Pahlama että Laakio ovat valmiita sijoittamaan niihin.
