Ensi vuonna Postin yleispalvelun piiriin kuuluvat postimerkillinen kirje ja postista noudettu paketti, jos uutta postilakia sorvanneen työryhmän esitys toteutuu. Yleispalvelun ulkopuolelle jäisivät muun muassa yritysposti kuin lehtijakelukin.
Yleisjakelusta vastuun kantaa jatkossakin todennäköisesti Itella ja postia jaetaan tuttuun tapaan viitenä päivänä viikossa. Postilain uudistamisen syynä on EU:n ensi vuoden alussa voimaan tuleva postidirektiivi, joka avaa postitoiminnan kilpailulle.
Selvitysmiehenä toiminut liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen sanoo, että lakiehdotus lisää alan joustavuutta. Nykyään Postin pitää toimittaa 85 prosenttia peruskirjeistään eli 1. luokan kirjeistä seuraavana päivänä perille.
Lakiesityksen mukaan peruskirjeet saa jatkossa jakaa päivää myöhemmin eli ne voitaisiin kuljettaa koteihin lehtien aamujakelun mukana.
Selvitysmies Pursiainen esittää, että Itella yhtiöittäisi peruspostitoiminnan omaksi yhtiökseen. Pursiainen muistuttaa, että yhtiöittäminen ei vaadi lainmuutosta vaan Itella voisi tehdä siitä itse päätöksen vaikka heti.
– Peruspostitoiminnan yhtiöittäminen lisäisi luottamusta, Pursiainen perustelee.
Pursiainen on huomannut, että moni kustantaja tuntee epäluottamusta monelle alalle rönsyilleen Itellan toimintaa kohtaan.
Pelkojen taustalla on ajatus, että Posti rahoittaisi muuta toimintaansa monopolitoiminnasta saamillaan tuotoilla.
Johtaja Petri Aaltonen Itellasta kertoo, että yhtiön sisällä valmistellaan jo peruspalveluiden yhtiöittämistä. Viime kädessä asiasta päättää omistaja, joka Itellan kohdalla on valtio.
Peruspostitoiminnan osuus Itellan liikevaihdosta on nykyään vajaa puolet. Yhtiön muita tukijalkoja ovat erilaiset kuljetus- ja logistiikkapalvelut sekä sähköiset palvelut.
Paikallislehtien
jakelu turvattava
Lehtijakeluun lakiesitys ei Aaltosen mukaan tuo suuria muutoksia. Hän muistuttaa, että lehtijakelu ei ole tähän astikaan kuulunut peruspostitoimintaan.
Lehtien jakelu ei ole edellyttänyt eikä edellytä jatkossakaan postitoimilupaa.
Itellan osuus varhaisjakelusta on noin 70 prosenttia. Peruspalvelussa eli postin mukana tulleet lehdet ovat kaikki luonnollisesti Itellan jakamia. Sanomalehtien kappalemäärästä 16 prosenttia jaetaan Postin peruspalvelun mukana.
Lehtijakelija voi
laajentua postiin
Lehtijakelua tekevä yritys voi uuden lain myötä laajentaa toimintansa koskemaan myös kirjeiden ja pakettien jakelua. Tällöin sen on kuitenkin hankittava postitoimilupa, minkä lisäksi postitoimintaa harjoittava yritys joutuu maksamaan osuutensa peruspostitoiminnan yleiskustannuksista. Näitä kustannuksia muodostuu erityisesti syrjäseutujen postiverkon ylläpitäminen.
Sanomalehtien liiton johtaja Kristiina Markkula on melko tyytyväinen postityöryhmän esitykseen.
– Se on ihan hyvä sanomalehtien kannalta, Markkula tiivistää.
Muutama kysymysmerkki esitykseen kuitenkin liittyy. Sanomalehtiliiton suurimpana pelkona on, että päiväpostin mukana jaettavien lehtien jakelukustannukset kallistuvat.
Ankarimmin jakelukustannusten nousu iskisi pienillä paikkakunnilla toimiviin paikallislehtiin, jotka jaetaan muun postin mukana.
Jakelukustannukset leikkaavat jo nyt ison osan paikallislehtien kuluista. Kaiken lisäksi pienten paikallislehtien neuvotteluasema suhteessa Itellaan on heikko.
Markkulan mukaan jatkossa on huolehdittava siitä, että perusjakelun jakelukustannukset eivät karkaa käsistä.
