Uutiset

Suomessa tehdään Pohjoismaiden vähiten raskaudenkeskeytyksiä

TS/Mika Horelli<br />Aborttioikeuden säilyttäminen on ollut Yhdysvalloissakin jo yli kolmekymmentä vuotta yksi politiikan kiistellyimmistä aiheista. Pohjoismaissa raskaudenkeskeytyksiin on suhtauduttu sallivasti 1970-luvulta lähtien.
TS/Mika Horelli
Aborttioikeuden säilyttäminen on ollut Yhdysvalloissakin jo yli kolmekymmentä vuotta yksi politiikan kiistellyimmistä aiheista. Pohjoismaissa raskaudenkeskeytyksiin on suhtauduttu sallivasti 1970-luvulta lähtien.

SALLA TUOMOLA

Suomi pitää perää pohjoismaisissa aborttitilastoissa. Vuosittain Pohjoismaissa tehdään noin 76 000 raskaudenkeskeytystä, joista vuonna 2005 Ruotsissa 35 000, Tanskassa 15 000, Norjassa 14 000, Suomessa 11 000 ja Islannissa vajaat 1 000 aborttia.

Maiden välillä on lainsäädännöllisiä eroja, jotka vaikuttavat aborttien suhteelliseen määrään.

- Kaikista Pohjoismaista on vaikea saada samanarvoisia tietoja, siksi tilastot ovat verrattain vanhoja. Trendi on jatkunut vuoden 2005 jälkeen kuitenkin samansuuntaisena, eikä siihen ole odotettavissa suuria muutoksia, selittää suunnittelija Anna Heino Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Kun keskeytysten suhteellisia määriä verrataan hedelmällisyys-ikäisiin naisiin, Suomessa on vähiten ja Ruotsissa eniten abortteja. Vuonna 2005 Suomessa oli 9,3 keskeytystä tuhatta 15-49-vuotiasta naista kohden, kun vastaava luku oli Ruotsissa lähes kaksinkertainen (17,2).

Aborttien määrä on pysynyt viime vuosina melko vakaana kaikissa Pohjoismaissa. Yhteistä kaikille on keskeytysten ikäjakauma. Suhteellisesti eniten keskeytyksiä tehdään 20-24-vuotiaille ja toiseksi eniten joko 15-19-vuotiaille (Suomi, Islanti, Ruotsi) tai 25-29-vuotiaille (Norja ja Tanska).

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Viime vuosina nuorten abortit ovat vähentyneet Suomessa, Islannissa ja Norjassa mutta lisääntyneet Tanskassa ja Ruotsissa.

Sitä vastoin ennen kahdeksan raskausviikon päättymistä tehtävien aborttien osuus on kasvanut.

Eniten varhaisia keskeytyksiä tehdään Suomessa (75 prosenttia) sekä Norjassa ja Ruotsissa (72 prosenttia). 12. raskausviikon jälkeen tehtävien keskeytysten määrä on pysynyt melko samana.

Suomessa lupaan vaaditaan perustelu

Pohjoismaiden suhtautuminen raskaudenkeskeytyksiin on ollut salliva 1970-luvulta lähtien.

Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa keskeytyksen saa omasta pyynnöstään. Tanskassa ja Norjassa tämä on mahdollista 12. raskausviikkoon, Ruotsissa 18. viikkoon asti. Tämänkin jälkeen keskeytys on mahdollinen, mutta siihen tarvitaan joko kansallisen tai alueellisen lautakunnan lupa.

Islannissa ja Suomessa aborttia varten on aina anottava lupa, joka voidaan myöntää lain mukaisin perustein ennen 12. raskausviikkoa yleensä yhden tai kahden lääkärin allekirjoittamana, mutta tämän jälkeen toimenpiteelle tarvitaan kansallisen lautakunnan lupa.

Suomen nykyinen aborttilaki astui voimaan vuonna 1970.

Vuonna 1978 lakia muutettiin siten, että keskeytysten yleistä takarajaa laskettiin 16. raskausviikosta 12. viikkoon. Ennen 24. raskausviikkoa keskeytys myönnetään sikiön vaikean sairauden tai ruumiinvian vuoksi.

- Vuoden 1985 lakimuutoksen jälkeen 12. raskausviikon jälkeen lupa pitää hakea Valviralta, jolloin prosessi pitenee. Suomessa lupa myönnetään muita Pohjoismaita kireämmin, ja aborttia anovalla pitää olla aina jokin sosiaalinen, ikään perustuva tai lääketieteellinen perustelu päätökselleen, Heino sanoo.

Yli 80 prosenttia aborteista tehdään Suomessa ennen 12. raskausviikkoa, ja ennen 7. viikkoa keskeytyksistä tehdään vajaa 60 prosenttia.

Lääkekeskeytys ei lisännyt määrää

Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys on nykyisin mahdollista kaikissa Pohjoismaissa sen jälkeen, kun myös Islanti aloitti sen käytön vuonna 2006.

Lääkkeellisten aborttien osuus on kasvanut vuosittain. Vuonna 2005 Suomessa ja Ruotsissa lääkkeellisesti tehtiin 53 prosenttia keskeytyksistä, Norjassa 38 ja Tanskassa 33 prosenttia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Suomessa lääkkeellinen raskaudenkeskeytys otettiin käyttöön vuonna 2000. Tämä ei lisännyt aborttien määrää, mutta kaikista aborteista sen prosentuaalinen osuus on tasaisesti kasvanut.

Niin sanottu katumuspilleri tuli reseptivapaaksi yli 15-vuotiaille vuonna 2002.

- Jälkiehkäisy voi olla yhtenä tekijänä aborttien määrän vähenemisessä, mutta selkeästi tätä ei voida todistaa. Jälkiehkäisyjen määrästä THL ei voi pitää kirjaa, sillä menetelmän käyttö tulee tietoomme vain, jos pilleri ei ole toiminut ja naiselle on tehty abortti, Heino toteaa.