Uutiset

EU pohtii sääntöjä internetin rahapeleihin

TUOMAS MURAJA

Euroopan unioni on alkanut pohtia, millaisia rajoituksia markkinoilla tulisi olla, jotta nettipelaamiseen liittyviä sosiaalisia ongelmia ja rikollisuutta voitaisiin torjua. Rahapelien määrä on internetissä kasvanut räjähdysmäisesti.

Monia jäsenmaita huolettaa erityisesti, kuinka alaikäisten pelaaminen, peliriippuvuus, rahanpesu sekä järjestetyt ottelut saadaan estettyä.

Aiemmin rahapelit ovat olleet tiukasti kansallisesti säänneltyjä, mutta nyt maisema on muuttunut, kun rajat ylittävä nettiympäristö on luonut uuden haasteen palvelujen vapaan liikkuvuuden puolesta liputtavalle unionille.

EU:n kilpailukyvystä vastaavat ministerit keskustelevat asiasta kokouksessaan maanantaina ja tiistaina Brysselissä.

Online-ongelmaan havahtunut EU-puheenjohtajamaa Ranska on saanut Espanjaa lukuun ottamatta kaikilta EU:n jäsenmailta selvityksen rahapelien järjestelyistä.

Ranska antaa keskustelujen pohjaksi rahapelejä koskevan edistymisraporttinsa, joka on koottu syksyn aikana virkamiestasolla käydyistä keskusteluista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Keskusteluista ei odoteta helppoja, sillä 27 maan unioni on jakautunut asiassa kolmeen eri leiriin.

Perinteiset vedonlyöntimaat Britannia ja Malta haluavat vapauttaa rahapelinmarkkinat täysin ja vastustavat siksi kaikenlaista sääntelyä.

Toisena ryhmänä ovat lähinnä uudet EU-maat, jotka vielä etsivät suuntaviivoja rahapelipolitiikkaansa.

Suomi kuuluu kolmanteen jäsenvaltioiden joukkoon, joka katsoo, että paras tapa ehkäistä rahapelien tuomia ongelmia on pitää rahapelit kansallisessa ohjauksessa.

Suomi säilyttäisi yksinoikeuden

Suomen hallitus on jo ryhtynyt toimenpiteisiin yksinoikeusjärjestelmän säilyttämiseksi. Samalla Suomi kuitenkin ajaa yhä tiiviimpää yhteistyötä jäsenmaiden kesken, jotta alalle saataisiin yhdenmukainen järjestelmä.

Suomi, jossa nettipelaamista valvotaan jo tarkkaan, perää EU:hun yhteistä laittoman pelaamisen määritelmää.

Arpajaislakiaan parhaillaan uudistava Suomi lähtee siitä, että sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja rikollisuuden torjumiseksi julkiset toimet ovat parhaita ja uskottavimpia välineitä.

Suomalaiset edunsaajat, kuten erilaiset järjestöt nettoavat noin 800 miljoonaa euroa vuodessa järjestelmän ansiosta. Tuotto valtionkassaan on 900 miljoonaa eli 12 prosenttia valtion maksamista tuloveronkevennyksistä.

Suomi uskoo, että mikäli pelimarkkinat vapautettaisiin täysin, syntyisi kuluttajan kannalta huono tilanne, markkinamonopoli. Tällöin se yritys, joka saisi pidettyä marginaalin pienenä mutta volyymin suurena, pärjäisi alalla parhaiten.

Myös Yhdysvalloissa rahapelaaminen osavaltioiden välillä on kielletty. Liittovaltio jopa maksoi taannoin korvauksia Antigualle, jotta se sulki nettipelimarkkinansa.

Rahapeleistä jo yli 70 kantelua tai valitusta saanut EU-komissio on käynnistänyt rikkomuskannemenettelyn kymmentä jäsenmaata vastaan.

Suomi lisäisi yhteistyötä

Oman ongelmansa arkaan keskusteluun tuo myös se, ettei komissio ei ole näillä näkymin tekemässä EU:lle rahapelejä koskevaa aloitetta, jonka pohjalta asiassa edettäisiin normaalin EU-käytännön mukaisesti.

Nyt keskustelua käydään ministerien aloitteesta.

Euroopan parlamentti sen sijaan käy asiasta vilkasta keskustelua. Se katsoo, että rahapelit ovat taloudellista mutta erityisluontoisia palveluja tarjoavaa toimintaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomenkin mielestä se, että netin käyttöä on hankala valvoa, ei ole syy olla tekemättä asialle mitään.

Suomen mukaan ongelmia voidaan ratkoa lisääntyvällä yhteistyöllä ja yhteisellä politiikalla, joten keskusteluja on syytä jatkaa.

Myös Tshekki on ilmoittanut olevansa valmis jatkamaan keskustelua tammikuussa alkavalla puheenjohtajakaudellaan.

Suomea kokouksessa edustavat elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) ja työministeri Tarja Cronberg (vihr).