RAMI NIEMINEN
Kirkkohallitus haluaa pestä kätensä kirkon eläkerahojen hoidosta. Sosiaali- ja terveysministeriössä on vastikään asetettu työryhmä pohtimaan ehdotuksia, miten kirkon eläkevastuu voidaan siirtää yksityiseen eläkesäätiöön.
Työryhmän varapuheenjohtaja, hallitusneuvos Pia Jokinen kertoo, että aloite hankkeeseen on lähtenyt kirkkohallituksen piiristä. Työryhmän toimikausi kestää ensi vuoden elokuun loppuun saakka.
Tällä hetkellä kirkon eläkerahoista vastaa kirkon keskusrahaston eläkerahasto. Sen johtokunnan puheenjohtajan Olli Pusan mukaan suunniteltu uudistus ei lähiaikoina muuta kirkon työntekijöiden eläketurvaa. Pikemminkin muutoshalukkuuden taustalla on eläkepotin massiivisuus. Sen hoitoa ei lasketa välttämättä kirkkohallituksen ydinosaamiseen.
- Noin 80 prosenttia kirkkohallituksen sisällä olevista varoista on eläkevaroja. Kyseessä on apupalvelutoiminto, joka kuitenkin taloudellisesti on varsin suuri. Kirkkohallituksessa kaivataan myös selvempää roolinjakoa, Pusa sanoo.
Nykymallissa sijoitussuunnitelmista vastaa kirkon eläkerahaston johtokunta. Vastaisuudessa sen tekisi perustettavan uuden eläkesäätiön hallitus. Pusan mukaan hallituksella voisi olla myös nykyistä johtokuntaa laajempi tehtäväkenttä.
Eläkeasiat koetaan vaikeiksi
Osa kirkkohallituksen jäsenistä kokee eläkerahoja koskevan päätöksenteon hyvin vaikeaksi. Se on osasyy, miksi 800 miljoonan euron eläkepotti nähtäisiin mieluummin erillisen eläkesäätiön alaisuudessa. Tosin jo tällä hetkellä suuri osa sijoitusratkaisuista toteutetaan alihankkijoiden kautta.
- Kirkon päättäjät voivat tuntea olonsa aika orvoksi päättäessään näistä asioista, Pusa sanoo.
Kirkko on joka tapauksessa onnistunut pottinsa hoidossa. Sen koon arvioidaan nousevan yli miljardiin euroon ensi vuosikymmenen alkupuolella.
- Eläkerahasto on menestynyt varsin hyvin viime vuosina, arvioi Eläketurvakeskuksen ekonomisti Ismo Risku.
- Kirkolla on kuitenkin ollut kohtalaisia sijoitusriskejä ja melko paljon kiinteistösijoituksia.
Kirkonmiesten intoa sotkea itseään sijoitusvyyhtiin tuskin ainakaan lisää se, että lähivuosina taloudessa koittavat kovat ajat. Riskun mukaan jo kulunut vuosi tulee olemaan eläkerahastoille taloudellisesti kehno.
Eläkemaksut korkeita
Uusi säätiö pysyy edelleen kirkkohallituksen talutusnuorassa, sillä tämä päättää säätiön hallituksen kokoonpanosta. Pusan mukaan säätiön hallitus miehitettäneen ainakin osittain kirkkohallituksen jäsenillä.
Kirkon eläkejärjestelmän vaihdos vaatii lakimuutoksia, ja se on tarkoitus toteuttaa vuonna 2011. Hanke on niin alkutekijöissään, että osa työryhmän jäsenistäkään ei osaa ottaa kantaa siihen, mitä muutokset lopulta vaikuttavat. Kirkon piirissä on kuitenkin jo kauan haikailtu eroon omasta eläkerahastosta.
- Sitä on pohdittu pitkään, miten kirkon eläketoiminta kytkettäisiin yksityisen eläkelaitoksen eläkesäätiöön, Pusa toteaa.
Pusan mukaan sillä ei suoranaisesti tavoitella parempia rahastotuottoja tai alempia eläkevakuutusmaksujakaan. Tosin näyttää siltä, että muu yhteiskunta tulee lähitulevaisuudessa kirimään kiinni kirkon nykyisellään varsin korkeita maksuprosentteja. Kirkon vakuutusmaksu on kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kuin yksityisillä aloilla keskimäärin.
- Kirkon eläkemaksu on noin 31,5 prosenttia mukaan lukien työntekijämaksu, kun yksityisillä se yleensä on parinkymmenen prosentin luokkaa. Tosin kirkolla on melko paljon eläkeläisiä suhteessa työntekijämäärään, Pusa muistuttaa.
- Maksujen korkea taso tulee säilymään kohtalaisen pitkään, mutta erot muihin supistuvat pikkuhiljaa.
