PEKKA HAKANEN
Europarlamentaarikko Henrik Lax (r) varoittaa Euroopan unionia ripustautumasta liiaksi venäläisen energian varaan. Suomalaiseksi poliitikoksi Lax arvosteli torstaina Turussa sekä Venäjää että maan pääministeriä Vladimir Putinia harvinaisen suoraan.
Pan-Eurooppa instituutin järjestämässä seminaarissa Laxin vieressä istuneen puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok) taannoinen Venäjä, Venäjä, Venäjä -puhe oli maltillinen Laxin ulostulon rinnalla.
Laxin mukaan EU on odottanut, että Venäjästä tulisi normaali eurooppalainen valtio, joka noudattaisi sopimuksia ja toimisi yhteisten pelisääntöjen mukaan. Öljyn kallistuttua isännän ääni Venäjällä kuitenkin vain vahvistui.
Venäjästä oli tulossa vakaa ja vahva valtio. Laxin mukaan Georgian sota ja finanssikriisi ovat asettaneet sekä Venäjän vakauden että vahvuuden kyseenalaiseksi. Georgian sodan jälkeen voi Laxin mukaan hyvällä syyllä kysyä, haluaako Venäjä ylipäätään integroitua kansainväliseen yhteisöön ja kunnioittaako Venäjä kansainvälisiä lakeja?
Laxin mukaan EU:n pitää varautua siihen, että Venäjä käyttää energiaa poliittisena aseenaan. Tässä pelissä valtiollinen kaasuyhtiö Gazprom on Laxin mukaan Kremlin työrukkanen, ei itsenäinen toimija kuten Saksan entinen liittokansleri ja Itämeren kaasuputken North Streamin lobbaaja Gerhard Schröder väittää.
Tuore finanssikriisi ja sitä seurannut öljyn hinnan romahdus voivat Laxin mukaan horjuttaa vakavasti Venäjän taloutta ja yhteiskunnallisia oloja.
- Paniikkia ilmassa? En uskalla edes ajatella ruplan romahtamisen seurauksia, Lax maalaili.
Laxin mukaan Venäjä kykenee kasvattamaan kaasuntuotantoaan merkittävästi vain ulkomaiden avulla. Sen on pakko turvautua länsimaiseen tekniikkaan ja pääomaan. Jos energiaraaka-aineiden hinnat laskevat ja maan tuotanto polkee paikoillaan on seurauksena vientitulojen nopea lasku. Se taas tietäisi elintason laskua.
- Kysyn milloin Venäjän hallinto on valmis tunnustamaan, että se tarvitsee ulkomaista osaamista, teknologiaa ja rahoitusta ottaakseen Jamalin ja Stokmanin kaasukentät käyttöön, Lax sanoi.
Saksa ajanut itsensä nurkkaan
Lax pitää Itämeren kaasuputken suurimpana ongelma Venäjän ja monen Itämeren alueen maan välistä epäluottamusta. Georgian sodan jälkeen epäluottamuksen korjaaminen ei ole helppoa.
Lax ei syytä Euroopan energiaongelmista yksin Venäjää. Hänen mukaansa erityisesti Saksa on ajanut omalla energiapolitiikallaan itsensä nurkkaan.
Ydinvoiman hylkäämisen seurauksena Saksalla ei ole juuri liikkumavaraa. Saksa on panostanut uusiutuvaan energiaan, mutta se ei riitä torjumaan uhkaavaa energiavajetta. Itämeren maakaasuputkesta on tulossa Saksalle kohtalon kysymys.
- Saksa on haavoittuva ja hankalassa asemassa. Saksan on pakko muuttaa energiapolitiikkaansa, Lax sanoo.
Iso ongelma EU:ssa ovat myös kansalliset kaasu- ja sähköverkot ja kansalliset energiayhtiöt. Kun kaasu ei kulje yli rajojen, on osa EU-maista täysin riippuvainen Venäjän kaasusta, vaikka venäläisen kaasun osuus on vain 6,5 prosenttia EU:n primäärienergiasta.
- Me tarvitsemme yhteisen eurooppalaisen energiapolitiikan, Lax sanoo.
Venäläiset provosoituivat
Pietarin valtionyliopiston professori Sergei Sutyrin närkästyi avoimesti Laxin hyökkäyksestä. Hänen mukaansa Venäjästä on turha tehdä syntypukkia. Näin ei tapahdu edistystä.
Tukea Sutyrin sai paikalla olleilta venäläisiltä, jotka antoivat professorille spontaanit aplodit.
Sutyrinin mukaan Laxin väitteet ovat vääriä, Georgian selkkauksen tulkinta suorastaan valheellisia. Sutyrin ilkkuikin, että Laxin lähteenä käyttämä Daily Telegraph tuskin täyttää puolueettoman lähteen virkaa.
Sutyrin ei ymmärtänyt miksi Lax syyllisti Putinin hallintoa. Samalla tapaan EU:n energiapolitiikka voidaan määritellä Nicolas Sarkozyn ja Jose Manuel Barroson klikin politiikaksi.
Sutyrinin purkauksen jälkeen Lax toivoi avointa keskustelua. Hän muistutti, että Venäjällä on energiaa ja EU:lla valmius käyttää sitä. Yhteistyöstä olisi molemmille osapuolille hyötyä, kun taas välirikosta kärsisivät molemmat osapuolet.
Vaikka Lax pehmensi väitteitään ei hän malttanut olla lisäämättä loppuun, että Putinin ajama voimapolitiikka ajaa itsensä umpikujaa ellei Venäjä muuta linjaansa.
Häkämies panostaisi ydinvoimaan
Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) muistutti, että energia ja turvallisuus ovat aina olleet kytköksissä toisiinsa.
Hän ei kuitenkaan puuttunut sanallakaan Laxin ja Sutyrin sanailuun.
Häkämies muistutti, että finanssikriisi osoittaa karusti kuinka sidoksissa maat ovat globaalissa maailmassa. Taantuman taakse ei pidä mennä piiloon, sillä se on vain tasanne energiakulutuksen kasvussa.
- Tässä tilanteessa, kun on pulaa investoinneista, miksei rakennettaisi ydinvoimaloita, Häkämies ehdotti.
