Venäjän ja
Yhdysvaltain
ilmastotavoitteet
kysymysmerkkejä
HEIKKI VENTO
Yhdysvaltojen ja Venäjän tavoitteet ovat kansainvälisten ilmastoneuvottelujen suuria kysymysmerkkejä. Ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk) mielestä talouden taantumasta huolimatta uusi ilmastosopimus on saatava valmiiksi ensi vuonna.
Kahden suurvallan nihkeä suhtautuminen ilmastosopimuksiin ja päästökauppaan nousi puheenaiheeksi ympäristöministeriön seminaarissa keskiviikkona Helsingissä.
Tilaisuuden aiheena oli ensi viikolla Puolan Poznanissa alkavat ilmastoneuvottelut, jotka pohjustavat ensi vuonna Kööpenhaminassa pidettävää kokousta. Kööpenhaminassa on tarkoitus hyväksyä uusi ilmastosopimus, joka tulisi voimaan 2013.
Suomen rooli näkymätön
Lehtomäen arvio Venäjän ilmastopolitiikasta oli tyly.
- Yhteiskunnallinen tietämys ympäristöpolitiikasta on, jos nyt ei aivan nolla, niin erittäin alhaista tasoa, Lehtomäki arvioi.
Lehtomäen kanssa samalla linjalla oli ulkopoliittisen instituutin tutkija Anna Korppoo . Hänen mielestään ilmastopolitiikka on Venäjällä marginaalissa. Korppoo sai Lehtomäen hätkähtämään kertoessaan, että innokkaimmin Venäjän kanssa ovat yhteyksissä Tanska ja Iso-Britannia.
"Puolustuksen puheenvuorossa" Lehtomäki arveli, ettei ilmastopolitiikka nouse, koska Suomella ja Venäjällä on paljon yhteistä esimerkiksi Itämeren suojelussa. Hän kuitenkin lupaili tehokkaampaa roolia.
Kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr) korosti, että Venäjä tulisi pitää mukana, ettei se neuvottelujen loppumetreillä aloita omaa iltalypsyään.
Yhdysvaltain seuraavan presidentin Barack Obaman ilmastopolitiikasta seminaarilaisilla oli suuria odotuksia. Korppoo muistutti Obaman kannattavan päästökauppaa. Presidentti George Bush on ollut sitä vastaan.
Lehtomäki vakuutti, ettei ilmastokeskustelu tukehdu talouden suhdanteisiin. Lehtomäen mukaan Suomi ja Euroopan unioni ovat sitoutuneet päästöjen vähentämiseen.
Ministerin mukaan neuvotteluissa pitäisi päästä eteenpäin jo ensi viikolla Poznanissa, jotta teollisuudella olisi mahdollisuus sopeuttaa toimintansa uuteen sopimukseen, joka pitäisi hyväksyä Kööpenhaminassa 2009.
Keskeisiä tavoitteita ovat ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen kahteen asteeseen, päästöjen kasvun taittaminen laskuun ja hiilivuodon eli päästöjen siirtymisen estäminen.
Teollisuusmaat jakaisivat kehitysmaiden ryhmän kahtia. Teollistuvilla mailla kuten Kiinalla ja Intialla tulisi asettaa erilaiset päästötavoitteet kuin köyhille kehitysmaille.
Vaikeuksista huolimatta Lehtomäki valoi uskoa.
- Melko huonosti vähennyksien kanssa on tähän mennessä onnistuttu.
- Olemme sitoutuneita, että tämä harjoitus (ilmastosopimus) tehdään.
