MARITA VIHERVUORI
Sosiaalidemokraattien ja kansanpuolueen riitely aiheutti uudet vaalit. Muodostettu uusi hallitus on sama vanha suuri koalitio kuin hajonnut, vain nimet ovat suurelta osin uusia.
Molemmat puolueet kärsivät tappion ja kannatus on historian alin, uusi hallitus on kaikkien aikojen pienin suuri koalitio. Oppositiopuolueet puhuvat hävinneiden koalitiosta.
Demokratian kannalta on edullista, ettei hallituksella ole perustuslakienemmistöä. Se tarvitsee jonkun oppositiopuolueen tuen, mikä nostaa opposition merkitystä. Lisäksi suuret koalitiot ovat säätäneet normaaleja lakeja perustuslakina, mitä on pitkään arvosteltu.
Molempien valtapuolueitten johdossa on uusi mies, ja molempia moititaan armoitetuiksi populisteiksi, joilla on hyvät suhteet katulehdistöön.
Liittokansleriksi tulee sosiaalidemokraatti Werner Faymann , 48. Hän on eroavan lyhytikäisen hallituksen infrastruktuuriministeri. Kaiken muun poliittisen kokemuksensa hän on saanut Wienin kunnallispolitiikassa.
Varakansleri ja valtionvarainministeri on agronomi Josef Pröll , 40, eroavan hallituksen maatalousministeri. Hän toimi Ala-Itävallan maataloustuottajissa kunnes kutsuttiin ympäristöministeriksi 2003. Pröll on Ala-Itävallan mahtavan maanisän veljenpoika.
Vaalitappion vaaraa
Edellinen hallitus astui virkaan sosiaalidemokraattien osoittaessa mieltä tyytymättöminä hallitusneuvottelujen tulokseen. Faymannin saavuttama tulos ei ole yhtään parempi kuin edeltäjänsä Alfred Gusenbauerin , mutta nyt puolue on yksimielinen.
Sen sijaan kansanpuolue ei ole yksimielisenä suuren koalition takana, vaikka se sai pitää avainministeriöt kuten valtionvarain, ulko, sisä ja oikeus. Koalitiolla on runsaasti vastustusta omissa riveissä. Toimiminen sosiaalidemokraattien johtamassa hallituksessa on merkinnyt kansanpuolueelle yleensä vaalitappiota, sekä nyt että 1980- ja 1990-luvuilla.
Kansan kyllästymisen kanavana ovat olleet oikeistopopulistit. Syyskuun vaaleissa sekä vanha Vapauspuolue että kuolleen Jörg Haiderin puolue kirjasivat mahtavan voiton. Suuren koalition uudelleen synnyttäminen on omiaan nostamaan oikean laidan kannatusta.
Se on myös hallitusta koossa pitävä voima. Molemmille hallituspuolueille ennenaikaiset vaalit ovat suuri riski.
Kiista EU:sta
Aivan hallitusneuvottelujen viimeisellä minuutilla maan suosituin ministeri, ulkoministeri Ursula Plasnik ripusti hanskat naulaan. Hänelle hallitusohjelman EU-kansanäänestyksiä koskeva kohta oli liian epämääräinen. EU:n ehdottomana kannattajana tunnetun Plasnikin lähtö on paha isku Pröllille.
Hallituksen hajoaminen alkoi Faymannin kirjeestä laajalevikkiselle katulehti Kronen Zeitungille . Siinä hän vaati kansanäänestystä uusista EU-sopimuksista. Tätä EU-myönteinen kansanpuolue ei voinut hyväksyä.
Nyt hallitusohjelmassa sovitaan, ettei kumpikaan kannata kansanäänestystä vastoin toisen tahtoa tai hallitus hajoaa. Monet kommentaattorit tulkitsevat tämän "itsemurha-automaatiksi".
Kansanpuolueella on perjantaina puoluekokous. Se vahvistaa Pröllin uudeksi puoluejohtajaksi. Hän saanee arvostelua suuren koalition takia, mutta se ei ole puoluekokouksen ratkaistava asia. Hallitus astuu virkaan 2. joulukuuta.
