ANNE LAITINEN
Turun kaupungilla on ollut rakennusbuumi samaan aikaan, kun rakentamisen kustannukset ovat olleet pilvissä ja markkinat ylikuumentuneet.
Kaupungin ei ole onnistunut ajoittaa suuria urakoitaan niin, että se voisi vaimentaa laskukauden haittoja ja heittää tekoon isoja töitä nyt, kun yksityisillä työmailla hiljenee.
Rakentamisesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen (sd) myöntää, että kaupungin pitäisi yrittää loiventaa matalasuhdanteen haittoja.
- Julkisen rakentamisen pitäisi pyrkiä vaikuttamaan ainakin alueellisesti suhdannevaihtelua heikentävästi. Suurempia töitä pitäisi ajoittaa matalasuhdanteen vaiheeseen ja korkeasuhdanteessa keventää rakentamista. Olisi taloudellisesti mielekästä toimia näin, sanoo Virtanen.
Mutta se ei Virtasen mukaan ole ollut mahdollista.
Miljoonien kohteita samaan aikaan
Rakentamiskustannukset lähtivät rajuun nousuun 2003. Kovaa menoa on jatkunut viime kesään saakka, jolloin hinnat kääntyivät laskuun. Hinnat ovat nousseet 2000-luvulla noin 30 prosenttia, vuosittain 3-6 prosenttia.
Noina kalliina vuosina Turku rakensi ja remontoi poikkeuksellisen hintavia kohteita. Tehtiin muun muassa uusi pääkirjasto ja peruskorjattiin vanha, remontoitiin ja laajennettiin taidemuseo, rakennettiin vanhusten Portsakoti ja Runosmäen uusi terveysasema sekä laajennettiin ja remontoitiin sisätautisairaalaa.
Niihin on mennyt noin 58 miljoonaa euroa.
Kouluja on rakennettu ja korjattu ahkerasti: 65,5 miljoonalla eurolla 2000-luvun mittaan.
Lasku kasvoi äkkiä roimasti
Rakentamisbuumin aikana lasku kasvoi harppauksittain vuosi vuodelta. Vielä vuosikymmenen alussa Turku rakensi alle 20 miljoonalla vuodessa. Suurin lasku, yli 55 miljoonaa euroa, tehtiin 2005. Tänä vuonna Turku rakentaa noin 30 miljoonalla.
Summia on kasvattanut toisaalta hintojen nousu, toisaalta se, että työn alla on ollut monta isoa kohdetta yhtä aikaa.
Virtanen sanoo, ettei hintojen nousu ole merkittävästi paisuttanut suurten hankkeiden budjetteja. Hän huomauttaa, että kustannuksista on sovittu tarjouskilpailussa ennen kuumimpia vuosia.
Taidemuseon remontti odotettua kalliimpi
Taidemuseon remontista tuli ennakoitua kalliimpi luultua huonomman kunnon takia. Kirjaston budjettia kasvatettiin sitä mukaan, kun suunnitelmat muuttuivat.
Turku on osallisena muillakin kuin varsinaisesti omilla työmaillaan.
Kaupunki on mukana muun muassa Turun seudun puhdistamo Oy:ssä, joka teki Kakolaan uuden jätevedenpuhdistamon. Noin 90 miljoonan euron budjetti piti eikä kuluihin Virtasen mukaan tullut merkittävää kasvua rakennusmateriaalien hinnan noususta.
Turun seudun vesi Oy:n (TSV) hanke veden ottamiseksi Kokemäenjoesta on venynyt valitusten takia.
- Viivästys on nostanut kustannustasoa. TSV on tässä yhtiönä epäonnistunut, sanoo Virtanen.
Lisäksi Turku esimerkiksi omistaa leijonanosan Turun seudun maakaasu ja energiantuotanto Oy:stä, joka havittelee uutta jätteenpolttolaitosta Orikedolle.
Kassa ei täyttynyt hyvinä vuosina
Virtasen mukaan Turku ei ole voinut yrittää pehmentää laskukauden haittoja säätelemällä rakentamista, koska raha on tiukassa. Kaupungin kassaan ei korkeasuhdanteen aikana kertynyt säästöjä, joita voisi syytää investointeihin huonompina aikoina.
- Kaupungin taloudellinen liikkumavara on äärettömän pieni, sanoo Virtanen.
Suuria rakennushankkeita taas ei Virtasen mukaan pysty ajoittamaan osumaan suhdanteiden vaihteluihin.
- Kymmenen vuoden hankekokonaisuuksia on hyvin vaikea aikatauluttaa niin, että se tulisi suhdannetaitteeseen. Varsinkin, kun tämäkin käänne (taantuma) tuli näin yllätyksenä, sanoo Virtanen.
Suurissa infrastruktuurihankkeissa ei ole edes lähdetty suhdanneajattelusta.
Virtanen kiistää, että jostain olisi voitu säästää rakennusbuumin aikana. Hän huomauttaa, että kirjasto on ainoa todella suuri uusi kohde ja että iso osa rahoista on mennyt välttämättömiin koulujen kunnostamisiin.
Esimerkiksi maakunnallisen jätevedenpuhdistamon, Portsakodin ja Runosmäen terveysaseman ajoittamisessa Virtanen vetoaa siihen, että niistä päätettiin jo 1990-luvulla. Jälkimmäisten toteutus tosin siirtyi moneen otteeseen, koska valtuuston rakennuspäätösten yli käveltiin monta kertaa.
Virtanen huomauttaa, että peruskorjausrahoja ei olla nyt supistamassa tiukasta taloustilanteesta huolimatta.
Kun homekoulut saadaan kuntoon, jonossa on vanhainkoteja ja päiväkoteja.
