Väitöstutkimus katsoo Valpon
syyllistyneen sotarikoksiin jatkosodassa
Valtiollisen poliisin (Valpo) väkeä syyllistyi jatkosodan aikana sotarikoksiin, ilmenee vielä tarkastamattomasta väitöskirjasta.
Filosofian maisteri Oula Silvennoisen tutkimuksen mukaan valpolaisia osallistui Pohjois-Suomessa saksalaisten virkaveljiensä rinnalla aktiivisiksi kommunisteiksi tai juutalaisiksi määriteltyjen neuvostosotavankien surmaamiseen. Suomalaiset eivät välttämättä ottaneet osaa varsinaiseen tappamiseen, mutta he olivat osa siihen johtanutta ketjua.
Valpon virkailijat erottelivat ja kuulustelivat sotavankeja saksalaisten sotavankileireillä. Saksalaiset puolestaan luokittelivat vangit luotettaviin, lisätutkimuksia vaativiin tai poliittisesti ei-toivottaviin aineksiin. Varsinaisista teloituksista vastasivat lähinnä tavalliset saksalaiset sotilaspoliisit.
Tämä vastaa Silvennoisen mukaan joukkomurhiin tyypillisesti liittyvää vastuun jakamista ja siirtoa. Vangit valikoituivat teloitettaviksi valtiollisen poliisin avustaman Einsatzkommando Finnlandin kuulustelujen perusteella.
Einsatzkommando Finnland oli Saksan valtakunnan turvallisuuden pääviraston (RSHA) Pohjois-Norjan ja Pohjois-Suomen alueelle asettama erikoisyksikkö, jonka tehtävä oli sama kuin muualla Saksan itärintamalla toimivien komennuskuntien. Niiden piti tuhota ideologisiksi ja rodullisiksi vihollisiksi katsottuja ihmisiä.
Valtiollinen poliisi oli hankkinut Saksan turvallisuuspoliisin avuksi toistakymmentä ihmistä, joista seitsemän oli Valpon toimenhaltijoita. Tästä oli sovittu Valpon päällikön Arno Anthonin ja apulaispäällikön Bruno Aaltosen sekä Einsatzkommando Finnlandin tulevan päällikön SS-upseerin Gustav vom Felden kanssa kesäkuun lopussa 1941.
Sotavangit kuolemanvaarassa
Yhteistyöhön osallistui myös päämajan alainen valvontaosasto. Väitöskirjan mukaan osasto luovutti kommunisteiksi epäilemiään neuvostovankeja etelän suomalaisilta vankileireiltä saksalaisille. Tämän jälkeen vangit katosivat suomalaisviranomaisten kirjanpidosta. Heidän henkilötietojaan ei välitetty Suomen Punaiselle Ristille sotavankikortistoon merkittäviksi.
Valvontaosasto näyttää väitöstutkimuksen mukaan luovuttanen vankeja suoraan Einsatzkommando Finnlandille ja sen jälkeen saksalaiset teloittivat heidät.
Kaiken kaikkiaan valvontaosasto luovutti lokakuun 1941 ja syyskuun 1942 välillä suomalaisilta vankileireiltä yhteensä 520 neuvostosotavankia Pohjois-Suomessa toimineille saksalaisille viranomaisille. Näiden joukossa oli 49 vankia, jotka jossain lähteissä on merkitty juutalaisiksi. Kaikki olivat valvontaosaston silmissä epäiltyjä poliittisesta aktiivisuudesta, esimerkiksi politrukkeja tai "kiihkokommunisteja".
Tämän joukon jäsenistä jokainen oli tutkimuksen mukaan kuolemanvaarassa joutuessaan Einsatzkommando Finnlandin käsiin.
Oikeusvaltio oli kriisissä
Tutkimuksen mukaan suomalainen oikeusvaltio eli kesästä 1940 vuodenvaihteeseen 1942-1943 kriisivaihetta, jota ei juuri ole tähän mennessä tutkittu. Valpo irtautui sotavankien kohtelun perusperiaatteista, joihin Suomi oli sitoutunut Geneven sopimuksessa.
Silvennoisen väitöskirja Salaiset aseveljet tarkastetaan ensi viikon lauantaina.
