TONI LEHTINEN
Vankien valvotuista koevapauksista on viime ja tänä vuonna jouduttu perumaan vain noin viisi prosenttia. Viime vuonna 106 vankia pääsi koevapauteen, ja heistä viiden koevapaus peruttiin.
Rikosseuraamusviraston tilaston mukaan tämän vuoden aikana koevapauksia on myönnetty jo 101 kappaletta. Niistä seitsemän on peruttu.
- Meillä vähän arkailtiin ja pelättiin, miten valvottu koevapaus tulee onnistumaan, Länsi-Suomen aluevankilan johtaja Jaakko Kopra myhäili.
Kopra oli puhumassa lauantaina valtakunnallisessa kirkkojen ja uskonyhteisöjen vankila- ja kriminaalityön koulutuskonferenssissa. Neljännen kerran järjestetty konferenssi pidetään viikonlopun aikana Turun kristillisellä opistolla.
Valvottu koevapaus tarkoittaa sitä, että vanki voidaan päästää koeluonteisesti vapauteen aikaisintaan kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapauttamista.
Vangilla on mahdollisuus harjoitella rikoksetonta ja päihteetöntä elämää vankilan ulkopuolella. Koevapauden ehtojen rikkomisesta seuraa koevapauden peruminen.
Tällä hetkellä noin 50 vankia on päivittäin koevapaudessa. Viranomaisten suunnitelmissa on nostaa määrä parin vuoden aikana 200 päivittäiseen koevapauteen.
Koevapaus vähentää uusintarikoksia
Valvottu koevapaus on osa vuonna 2006 voimaan tullutta uutta vankeuslakia. Siinä painotetaan entistä enemmän viranomaisten velvollisuutta kuntouttavaan toimintaan.
Koevapaus ja vuonna 2010 käyttöön otettava valvontarangaistus ovat työkaluja, joilla vankien sopeutumista siviiliin helpotetaan. Valvontarangaistuksessa vanki pääsee vapaalle, mutta joutuu käyttämään sähköistä paikannuspantaa nilkassaan tai ranteessaan.
- Välittömästi vapautumisen jälkeinen aika on riskialtista aikaa, jolloin uusintarikoksia tehdään eniten. Koevapauden avulla voimme vähentää heti vapautumisen jälkeen tehtyjä rikoksia, Kopra kertoi.
Valtaosa vangeista avolaitoksiin
Koevapauden ja valvontarangaistuksen lisäksi myös avolaitokset vähentävät rikoksen uusijoiden määrää.
Ensi keväänä julkistetaan tutkimus, jossa analysoidaan Pohjoismaiden rikoksenuusijoiden määrää.
- Voin paljastaa ennakkotietona, että Tanskassa, jossa on paljon avolaitoksia, on vähiten rikoksen uusijoita, Rikosseuraamusviraston pääjohtaja Esa Westerbacka kertoi.
Suomessa noin 30 prosenttia vapautuvista vangeista tuomitaan toistamiseen rikoksesta.
- Lähdemme siitä, että tulevaisuudessa suljetuissa laitoksissa rangaistuksiaan kärsivät vain vaarallisimmat rikolliset, Westerbacka painotti.
Uusintarikollisuuden vähentämisen lisäksi viranomaiset näkevät avolaitoksiin keskittymisen taloudelliset hyödyt.
- Suljetut osastot ovat kaikista kalleimpia vaihtoehtoja. Lisäksi avolaitokset vaikuttavat myös henkilökunnan hyvinvointiin, Westerbacka totesi.
Vapautuvien vankien sopeuttamisessa viranomaisilla on vielä paljon haasteita. Esimerkiksi melkein joka kolmas vapautuva vanki on ilman vakituista asuntoa.
