LIISA ENKVIST
Raisiolaisen Kallion Konepajan sahoista luulisi suurimman osan päätyvän metsien peittämään Suomeen, mutta totuus on toinen. Liikevaihdosta 85 prosenttia tulee viennistä. Sahoja on viety 68 eri maahan.
- Sahojamme päätyy lähes kaikkiin maailmankolkkiin, esimerkiksi voisi mainita vaikka Mongolian, Malawin sekä Islannin, jossa ei edes kasva metsää, naurahtaa Kallion Konepajan toimitusjohtaja Jussi Auramo.
Islannissa tarvitaan yllättäen sahoja siksi, että rannoille huuhtoutuu paljon uppotukkeja, jotka käytetään tarkkaan hyödyksi.
- Sellaisesta puusta onkin hyvä sahata, Auramo kertoo.
Kallion Konepaja sai alkunsa 90 vuotta sitten, kun pöytyäläinen mekaanikko Nikolai Kallio aloitti konepajatoiminnan paikalla, jossa nykyisin sijaitsee Raision Friisilä. Tällä hetkellä yrityksen hallituksessa vaikuttaa jo Kallion perheen neljäs sukupolvi. Toimitusjohtajuus on kuitenkin haluttu pitää perheen ulkopuolella. Auramo on hoitanut pestiä nyt kahdeksan vuoden ajan.
Kallion Konepaja toimittaa sekä yksittäisiä sahoja, että avaimet käteen -kokonaistoimituksia. Se on erikoistunut nimenomaan yksiteräisiin pyörösahoihin. Raisiolaisyrityksen pahin kilpailija maailmalla on tällä hetkellä amerikkalainen vannesahayritys, jolla on etunaan dollarin heikko kurssi. Pyörö- ja vannesahoilla on omat hyvät ja huonot puolensa riippuen esimerkiksi sahattavien puiden koosta. Pyörösaha sopii paremmin pienempien puiden sahaamiseen.
Venäjän metsissä riittää sahattavaa
Suomessa sahoja myydään paljon maatiloille, joissa sahaus on maatilan sivuelinkeino. Metsänomistajille valtion myöntämät verohelpotukset eivät Auramon mukaan juurikaan vaikuta sahojen kysyntään, sillä puu menee lähes kokonaan selluteollisuudelle.
- Yksikään saha ei tee tänä vuonna hyvää tulosta, Auramo harmittelee.
Kallion Konepajan viennistä 40 prosenttia suuntautuu Venäjälle, jossa ovat myös maailman suurimmat metsäalueet. Venäjän - tai silloisen Neuvostoliiton - kanssa on tehty kauppaa jo 30 vuotta. Luottamuksesta Kallion Konepajan laatuun kertoo se, että venäläiset maksavat koko projektin hinnan, jopa useita satoja tuhansia euroja, kokonaan etukäteen.
- Mutta toimituksenkin täytyy olla aina aivan tiptop, jotta luottamus säilyy, Auramo sanoo.
Jäiset puunrungot tuoneet osaamista
Sahalaitteiden lisäksi asiakkaat saavat myös tietotaitoa siitä, miten erilaisia puulajeja kannattaa sahata. Suomessa sahaamisen osaaminen on kehittynyttä, koska puita on jouduttu sahaamaan jäisinä.
- Eri puulajeissa on erilaisia syitä ja jännitteitä, jotka täytyy tietää, jotta puuta saisi mahdollisimman hyvin sahattua. Maallikkokin tietää, miten puunrunkoa sahatessa saha ikäänkuin juuttuu kiinni. Siinä on kyse rungon jännitteistä, jotka syntyvät puuhun, kun se pyrkii kasvamaan suoraan tuulista ja tuiverruksista huolimatta, Auramo kertoo.
Auramo näyttää esimerkkinä australialaista viljeltyä eukalyptuspuuta, jota käytetään esimerkiksi puutarhakalusteiden valmistukseen.
- Tässä on sisällä valtavasti jännitteitä ja siksi sitä täytyy sahata ihan tietyllä tavalla. Pelkästään erilaisia eukalyptuslajeja on Australiassa jopa 1700 kappaletta, Auramo kertoo.
Kallion Konepajalla on maailmalla 26 edustajaa. Raisiossa työskentelee 30 henkeä, mutta paljon ostetaan myös alihankkijoilta, joista osa sijaitsee aivan naapurissa.
