Vesa Somppi Heikki Vento
Hallitus päätti torstaina päättyneissä budjettineuvotteluissa nostaa kotitalousvähennyksen 3 000 euroon. Sen toivotaan lisäävän erityisesti omakotitalojen lämmitysjärjestelmien vaihtamista öljystä ja suorasta sähköstä pelletteihin, maalämpöön sekä muihin uusiutuviin energiamuotoihin.
Vähennystä saa myös rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen esimerkiksi tiivistämällä rakenteita.
Vähennystä voi käyttää ainoastaan muutostöistä aiheutuviin palkkakuluihin, ei laitehankintoihin.
Tänä vuonna kotitalousvähennystä voi saada korjaustöihin 1 150 euroa ja hoivapalveluihin 2 000 euroa. Myös hoivapalveluista saatavan vähennyksen yläraja muuttuu ensi vuonna 3 000 euroon.
Ensi vuonna kotitaloudet voivat tehdä vähennyksiä myös tietotekniikan asentamisesta maksetuista palkoista. Hallitus on laskenut, että vähennysrajan nostaminen syö valtion verotuloja 70 miljoonaa euroa.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) arvioi, että summa ylitetään reippaasti. Osa valtiolle aiheutuvista menetyksistä korvautuu lisääntyvillä verotuloilla, koska uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän runsaasti.
Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) mielestä kotitalousvähennyksen korottaminen ja ulottaminen rakennusten energiatehokkuuden on paljon parempi keino kuin energia-avustusmäärärahojen lisääminen. Jokainen voi itse päättää korjauksista eikä hänen tarvitse odottaa avustuspäätöstä.
Tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa energia-avustusten summaa korotetaan vielä 10 miljoonalla 24 miljoonaan euroon. Ensi vuonna investointiavustus korvataan omakotitalojen kohdalla kotitalousvähennyksellä. Kerros ja rivitalojen energiaremontteihin varataan ensi vuodelle 22 miljoonaa. Summasta osa ohjataan niille pientaloasujille, jotka eivät voi tulojensa pienuuden vuoksi hyödyntää kotitalousvähennystä.
Suomessa on 250 000 öljylämmitteistä ja 450 000 suoralla sähköllä lämpiävää taloa. Asuntoministeri Jan Vapaavuoren (kok) mukaan niiden kaikkien lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen nykyvauhdilla eli 6 000:lla vuodessa olisi kulunut sata vuotta.
Investointeihin 55,1 miljoonaa
Uusiutuvan energian investointihankkeiden tukea lisätään tänä vuonna 30 miljoonalla eurolla. Ensi vuonna tuki nousee tämän vuoden 55,1 miljoonasta 56,1 miljoonaan euroon.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) arvioi, että summalla saadaan matkaan 400 miljoonan euron investoinnit.
Pekkarisen mukaan hankkeista ei ole pulaa, koska nippu hakemuksia on tälläkin hetkellä odottamassa investointipäätöstä. Noin puolet niistä on tuulivoimapuistoja.
Investointitukea voi saada enintään kymmenen prosenttia hankkeen kustannusarviosta. Mittavien rakennustöiden lasketaan tuovat tuhansia uusia työpaikkoja.
Kuusi uutta väyläkohdetta
Suurin ensi vuonna alkava väylähanke on pääkaupunkiseudun kehäradan rakentaminen. Sen kustannusarvio on runsaat 400 miljoonaa euroa. Muita ensi vuonna alkavia kohteita ovat Seinäjoen ja Vaasan välisen radan sähköistäminen, Lusi-Mikkeli välin korjaaminen valtatie viidellä, kehä kolmosen ykkösvaihe, Kilpilahden uusi tieyhteys Porvoossa sekä Pietarsaaren meriväylä.
Eduskunta saa budjettiesityksen käsiteltäväkseen syyskuussa ja lopullisesti se hyväksytään joulukuussa.
