Harri Kavén
Kesän kääntyminen syksyksi näkyy Wendlan perinnepuutarhassa. Monet kasvit ovat varistaneet kukkansa. Koristeomenapuu esittelee pienten punaisten hedelmiensä väriloistoa.
Vuoden 2002 maatiaiskasviksi nimetty ilmasipuli kukkii yhä, mutta on myös kehittänyt sipuleita tanakkojen varsiensa latvoihin.
- Ilmasipuli on parempi koriste- kuin maustekasvina, mutta kyllä tätä syödäkin voi, puutarhan suunnitellut ja pääosin toteuttanut tutkija Merja Hartikainen sanoo.
Hän myöntää, ettei ole itse syönyt kuormasta eli maistanut harvinaista hyötykasvia.
Tiistaina Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) Jokioisissa avattu puutarha juhlistaa kotimaisen kasvigeenivaraohjelman viisivuotista taivalta.
Puutarhan oma taival on vasta alkamassa. Monet kasvit ovat vielä nuoria yksilöitä. Siksi Wendlan kasvusto näyttää monin paikoin harvalta.
- Näistä tulee valtavan kokoisia. Siksi niitä ei ole voinut ihan vieri viereen istuttaa, Hartikainen huomauttaa hortensiapensaiden äärellä.
Hän kertoo, että puutarhaan on jätetty tarkoituksella myös tyhjää tilaa, jotta sinne voidaan sijoittaa tulevina vuosina mielenkiintoisia suomalaisia perinnekasveja.
Moni kasvi kartanon perua
Jokioisten Tietotalon läheisyydessä, vanhan valkoisen navetan vieressä sijaitseva puutarha on saanut nimensä Jokioisten kartanon entisen omistajan vaimon Wendla Gustava von Willenbrandin mukaan.
Puutarhassa onkin runsaasti kartanon vanhoja koristekasveja. Pitkän tutkimus- ja valintatyön tuotoksia puolestaan edustavat MTT:n FinnE-kasvit, jotka on lisätty ilmastonkestävistä ja tautitestatuista emokasveista.
- Toivottavasti puisto innostaa kävijöitä vaalimaan omassa pihassa olevia vanhoja perenna- ja pensaskantoja ja myös ottamaan selvää kasvien historiasta, Hartikainen sanoo.
