RAMI NIEMINEN
Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila sai tiistaina sapiskaa tutkimushankkeiden rahoituksesta. Mattila vieraili Turun ammattikorkeakoulussa kuuntelemassa tutkijoiden huolia akatemian uuden strategian mukaisesti.
Pääjohtaja sai huomata, että Akatemian pyrkimys läheisempään yhteistyöhön ja kontaktiin tutkijoiden kanssa tuo myös kritiikin lähemmäs.
Mattila tutustui ammattikorkeakoulun diagnostisen mikrobiologian laboratorioon, jossa tutkittava hengitystieinfektioiden pikatestaaminen on herättänyt menestyksekkäästi huomiota maailmallakin. Suomen Akatemia on rahoittanut tutkimusta.
Laboratoriota johtava dosentti Aleksi Soini kuitenkin kritisoi kärkkäästi suomalaista tutkimusrahoitusta, jossa ammattikorkeakoulut ovat selvästi sivuraiteella. Hänen mukaansa monissa yliopistoissa tutkimusrahoitusta herutetaan luomalla keinotekoisia verkostoja.
- Liian usein tutkimuksen kentällä luodaan verkostoja vain paperilla. Monet yliopistojen hankkeet ovat toinen toistaan hölmömpiä konsortioita, Soini kritisoi.
Suomen Akatemia on siirtänyt rahoituksen painopistettä juuri konsortioiden suuntaan. Tutkimusprojekteista halutaan entistä laajempia, pitkäkestoisempia ja monenkeskisiä. Mattilan mukaan Suomi on kuitenkin niin pieni maa, että yhteistyö on elintärkeää.
- Emme me Suomen Akatemiassa ole kyseenalaistaneet konsortiomallia. Joissain hakumuodoissa jopa pyydetään, että konsortioita syntyy.
Sen sijaan Mattilan mukaan Akatemiassa on herännyt ajatuksia siitä, että rahoitusta pitäisi kohdentaa entistä tarkemmin tutkimusyliopistoille, joilla on mahdollisuuksia menestyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Tutkimusrahoituksen perässä kannattaisi siis hankkiutua huippuyliopistojen vanaveteen.
- Kyllä ajatus on, että yhteistyötä tehdään, Mattila linjasi.
AMK tietäköön paikkansa
Ammattikorkean väki arvosteli yliopistoja myös siitä, että niillä kiinnostus tutkimushankkeisiin lopahtaa helposti siinä vaiheessa, kun tieteelliset tulokset on saavutettu. Kaupallinen sovellus on tuolloin vielä keksimättä ja työ vasta puolivälissä. Ammattikorkeakoulun rehtori Juha Kettusen mukaan ammattikorkeat sijoittuvat sopivasti innovaatioketjun puoliväliin.
- Osaamisen taso on noussut viime vuosina jatkuvasti ja ammattikorkean tutkimus- ja kehitystoiminta on viime aikoina kansainvälistynyt huomattavasti. Juuri allekirjoitin yhteistyöhakemuksen esimerkiksi Senegaliin, Kettunen kehaisi.
Mattila kiitti ammattikorkeaa paikkansa löytämisestä, muttei siltikään luvannut tutkimusrahoituksen lisääntymistä.
- Näkisin, että jatkossakin ammattikorkeiden rahoitus tulee luontevasti yliopistoyhteistyön kautta. Tekes tulee olemaan edelleen ammattikorkeiden tärkein rahoittaja, Mattila päätti ja lähti kuuntelemaan Turun yliopiston tutkijoita.
