Ilmastonmuutoksella vain synkkiä vaikutuksia
VESA SOMPPI
Jos ilmaston lämpenemiselle ei tehdä mitään, Pohjoisen jäämeren jääpeite häviää jo lähivuosikymmeninä, Grönlannin mannerjäätikkö sulaa täysin, Amazonin sademetsä kuolee ja Atlantin veden kiertojärjestelmä muuttuu. Suomessa lämpötila kohoaa talvella 4-6 astetta ja kesällä 2-4 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Sateet lisääntyvät talvella ja kesät muuttuvat nykyistä kuivemmiksi. Muutokset Suomessa ovat nopeampia kuin maapallolla keskimäärin.
Tiedot löytyvät valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon pohjaksi tilaamista kolmesta selvityksestä. Selvitykset eivät ole mitään ennusteita, vaan perustuvat mittaviin laskelmiin.
Lumipeite vähenee Etelä-Suomessa 40-60 prosenttia ja Pohjois-Suomessa 25-40 prosenttia. Ilmaston muuttuminen lisää Etelä-Suomessa viihtyviä eläinlajeja ja vähentää pohjoisen lajeja. Maatalouden kasvukausi pitenee, mutta kasvitaudit, tuholaiset ja rikkaruohot vievät suuren osan lisääntyvästä sadosta.
Vesistöjen lämmetessä levähaitat lisääntyvät. Rehevöitymistä nopeuttavat lisääntyvät valumat vesistöihin.
Ilmastonmuutos vaikuttaa liikenteeseen, asuinympäristöihin sekä vesi- ja viemärijärjestelmiin. Myrskyt, rankkasateet, tulvat ja kuivuuskaudet aiheuttavat huomattavia kustannuksia. Taloudellisia vaikutuksia Suomeen tulee myös välillisesti energian, raaka-aineiden ja teollisuustuotteiden hintojen noususta. Vientituotteiden markkinat häiriytyvät.
Kaksi astetta rajaksi
Jos maapallon keskilämpötilan nousu rajoitetaan maailmanlaajuisesti kahteen asteeseen, pahimmat kauhuskenaariot loiventuvat. Sukupuuttoon kuolevien eliölajien määrä pienenee. Myös veden saantiin, tulviin sekä ravinnon riittävyyteen liittyvät riskit vähentyvät.
Ilmaston lämpenemiselle merkittävimpiä ovat hiilidioksidi, typpioksiduuli, metaani ja aerosoleissa aikaisemmin yleisesti käytetyt kaasut. Niiden lisääntyminen ilmakehässä estää lämpösäteilyn heijastumisen takaisin avaruuteen, minkä vuoksi lämpötila nousee maan pinnalla. Jään sulaminen vaikuttaa samalla tavalla, kun paljastuva maa ja vesi sitovat lämmön, eivätkä heijasta sitä jään tapaan takaisin.
Monia eri keinoja
Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen VTT:n, Ilmatieteen laitoksen, Merentutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston sekä Gaia Consulting Oy:n tekemissä selvityksissä kahden asteen tavoite arvoidaan saavutettavan muun muassa energiatehokkuuden parantamisella, säännöksillä, veroilla, kannustimilla, maankäytöllä ja rakennusten energiatehokkuuden nostamisella.
Päästöjen vähennystavoite todella kova
Tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin raju, sillä se pakottaa esimerkiksi Suomen, taakanjakomallista riippuen, vähentämään päästöjä vuoden 1990 tasosta 70:stä 85 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2020 mennessä tavoite on 17-34 prosenttia. EU:n päästötavoite vuonna 2020 on 20 prosenttia.
