Carry trade - kolikonheittoa kovin panoksin
Paljon on tultu ajassa eteenpäin. Paljon ovat rahoitusmarkkinat muuttuneet sitten niin sanottujen pankkiirien kulta-aikojen. Tosin nykyäänkin korkoerojen hyödyntäminen on pankki- ja rahoitusmaailmassa erittäin keskeisessä asemassa. Maiden väliset korkoerot tarjoavat tähän yhden mahdollisuuden.
Viime vuosina on puhuttu paljon Japanin nollakorosta. Jopa keskuspankkien päättäjät ovat olleet huolissaan valuuttamarkkinoiden kehityssuunnista. Näihin keskusteluihin ja kannanottoihin on vahvasti liitetty termi "carry trade".
Valuuttakauppaan sovellettuna carry trade tarkoittaa korkean korkotason maan valuutan ostamista matalakorkoisen maan valuutalla. Pääpirteittäin idea on seuraavanlainen.
Sijoittaja lainaa esimerkiksi Japanin jenejä lähes nollakorolla, vaihtaa lainatut rahat vaikkapa euroihin, ja sijoittaa euronsa matalariskisiin joukkovelkakirjalainoihin euroalueelle. Sijoittajan tuotto muodostuu sijoitusperiodin lopussa sijoituksen ja lainan korkoerosta, sekä valuuttakurssin liikkeistä.
Uhrina Islanti
Keväällä Islannin kruunun arvo romahti. Valtion päättäjät syyttivät tästä lähes yksinomaan valuutoilla spekuloivia sijoittajia. Puhuttiin paljon hedge- eli suojarahastojen carry trade -sijoituksista Islannin kruunuun. Valuutta heikkeni, kun sijoituksia alettiin kotiuttaa maan heikkojen talousnäkymien johdosta.
Islanti oli ja on edelleen suosittu carry trade -sijoitusten kohdemaa. Tämä on helppo ymmärtää, sillä korkotaso huitelee reippaasti yli kymmenessä prosentissa. Sijoittamalla matalakorkoisen maan valuuttaa Islannin kruunuun olisi siis mahdollista saavuttaa hyviä tuottoja, mikäli Islannin kruunun arvo ei sijoitusperiodin aikana romahda.
Vastoin teorioita
Tilastojen ja tutkimusten mukaan carry trade -strategiat ovat olleet tuottoisia. Tämä on ristiriidassa talousteorian kanssa, jonka mukaan maiden välisistä korkoeroista on ennustettavissa myös valuuttakurssiliikkeet. Teorian mukaan korkeakorkoisen maan valuutan tulisi heiketä matalakorkoisen maan valuuttaa vastaan. Tällöin sijoittaja ei saavuttaisikaan odottamaansa tuottoa.
Tunnetun talouslehden Economistin artikkelissa todettiin taannoin, että taloutta ennustava ei ole tiedemies eikä hän voi tuottaa täydellisiä taloudellisia ennusteita. Artikkelissa mainitaan, että valuuttakurssiliikkeiden ennustaminen on kuin kolikonheittoa. Koskaan et voi olla kuin 50 prosenttisesti varma, kumpaan suuntaan valuuttakurssi seuraavaksi liikkuu.
Mutta mitenhän on asianlaita esimerkiksi Caymansaarilla sijaitsevien suojarahastojen kanssa? Ne sijoittavat valtavia summia pelkästään valuuttakauppaan. Siellä ei taatusti oleteta, että kurssit liikkuvat tiettyihin suuntiin 50 prosentin todennäköisyyksillä.
Suojarahastojen kertasijoitukset ovat niin suuria, että niillä on itsessään vaikutuksia valuuttakurssien liikkeisiin. Pienien talouksien kohdalla tämä voi olla erittäin haavoittavaa, kuten Islannin kohdalla olemme jo nähneet.
