Metallia kierrättävien yritysten tulevaisuus näyttää valoisalta. Pitkään jatkunut nousukausi ja suuret investoinnit Kauko-Idässä ja Intiassa pitävät huolen siitä, että kysyntää on nyt kaikelle metallille. Viimeisten kahden vuoden aikana sekä teräksen että värimetallien hinnat ovat vähintään kaksinkertaistuneet. Metallin niukkuuden maailmanmarkkinoilla arvellaan kestävän vielä vähintään kymmenen vuoden ajan.
Tällä hetkellä myös kaikki kierrätysmetallit käyvät kaupaksi ennätyshinnoin. Lontoon metallipörssissä varsinkin niin sanotun elintasometallin, jalostetun teräksen hinta on pienessä ajassa noussut lähes kolminkertaiseksi. Jalometallien, esimerkiksi kuparin ja nikkelin hinnat ovat nousseet vieläkin enemmän.
Alan nousukausi näkyy myös metallien kierrätystä harrastavien yritysten tuloksissa. Suomen ja koko Pohjois-Euroopan suurimman kierrätysmetallien jalostajan, Kuusakoski Oy:n liikevaihto oli viime vuonna ennätykselliset 920 miljoonaa euroa. Myös toisen suomalaisen metallikierrättäjän, pienten romukauppiaiden omistaman Romukeskuksen liikevaihto kasvoi viime vuonna yli 10 miljoonaa euroa. Kuusakosken jälkeen toiseksi suurin kierrätysmetallien jalostaja Suomessa on ruotsalaisomisteinen Stena Metalli.
Metalli kiertää tehokkaasti
Suuriin metallikierrätysyhtiöihin materiaaleja toimittavat monet tahot. Kuusakoski Oy:n myyntijohtajan Markku Raidan mukaan suurimpia myyjäasiakkaita ovat teollisuus ja maatalous. Paljon käytettyä metallia tulee myös pieniltä romuliikkeiltä ja myös yksityisiltä kuluttajilta.
Metallien kierrätys on Suomessa organisoitu hyvin. Raita arvioi, että noin 90 prosenttia kaikesta käytetystä metallista palautuu uusiokäyttöön. Erityisen tehokkaasti suomalaiset ovat aina kierrättäneet jalometalleja, kuten kuparia. Raidan mukaan kaikesta Suomessa käytetystä kuparista yli kaksi kolmasosaa on yhä kierrossa. Hänen mielestään kierrätystä voitaisiin edelleen tehostaa, jotta esimerkiksi kotitalouksissa käytetyt säilykepurkit saataisiin uusiokäyttöön.
- Niistäkin kertyisi kierrätysmetallia yli viisi miljoonaa kiloa vuodessa.
Kotitalouksien metallijätteiden keräys pitäisi Raidan mielestä järjestää samanlaiseksi kuin jätepaperin keräys.
Kuivatus ja kuljetus kallista
Käytöstä poistetut autot ovat metallikierrätysyhtiöille merkittävä materiaalilähde. Kuusakoski Oy:n jalostamasta teräksestä noin 20 prosenttia tulee romuautoista. Keskikokoisessa henkilöautossa on kierrätykseen kelpaavaa materiaalia noin 200 euron arvosta. Romuautoista hyödynnetään kaikki teräs- väri- ja verhometallit.
Usein on ihmetelty sitä, miksei myös autonsa kierrätyspisteeseen toimittavalle kuluttajalle voisi maksaa korvausta siitä, että tämä tuo oman autonsa romutusliikkeeseen.
Raidan mukaan romuautojen kuivatus ja kuljetukset kierrätyspisteeseen ja edelleen jalostuslaitokseen maksavat niin paljon, että auton omistajille ei pystytä maksamaan korvausta. Kuivatukseen kuuluu mm. akkujen, renkaiden, öljyjen ja muiden nesteiden poistot.
Romuautojen kierrätysvaatimukset kiristyvät edelleen vuonna 2015. EU:n romuajoneuvoja koskevan direktiivin mukaan tuolloin romuajoneuvoista tulee saada hyötykäyttöön kaikkiaan 95 prosenttia kaikesta sen materiaalista. Nyt kiertoon saadaan noin 85 prosenttia romuautojen materiaaleista.
Uudet vaatimukset lisäävät käsityötä kierrätyspisteissä niin paljon, että Raidan arvion mukaan tuolloin jo auton ostohintaan on ehkä lisättävä panttimaksu, joka kattaa auton kierrätyskustannukset.
