Uutiset

Oikeusoppinut pitää Turun yliopiston opiskelijavalintaa laittomana ja syrjivänä

TS/Natalia Kopkina<br />Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta saattaa rikkoa yliopistolakia opiskelijavalinnoissaan.
TS/Natalia Kopkina
Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta saattaa rikkoa yliopistolakia opiskelijavalinnoissaan.

HARRI AHOLA

Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan epäillään erottelevan laittomasti hakijoitaan.

Ainakin taloustieteen, psykologian, sosiaalityön ja tilastotieteen perushauissa vain pieni osa opiskelupaikoista on tarjolla hakijoille, joilla on jo opiskelupaikka tai korkeakoulututkinto. Esimerkiksi psykologiassa 28 sisäänotetusta vain viidellä saa olla aiempaa korkeakoulukokemusta.

Yliopistolain mukaan hakijat saa kuitenkin jakaa eri ryhmiin ainoastaan koulutustaustan perusteella. Ainoan poikkeuksen tekevät kielikiintiöt.

Julkisoikeuden professori Teuvo Pohjolainen Joensuun yliopistosta pitääkin erillistä kiintiötä yksiselitteisesti yliopistolain vastaisena.

- Käytännöstä pitäisi ehdottomasti luopua, koska opiskelupaikka ei selkeästi ole koulutustausta.

Pohjolaisen mukaan lain määrittelemällä koulutustaustalla tarkoitetaan suoritettua tutkintoa tai koulutusta, ei olemassa olevaa opiskelupaikkaa.

Yhteiskunnallisessa tiedekunnassa kiintiöitä perustellaan opiskelijamateriaalin valinnalla. Talous- ja tilastotieteessä toista opiskelupaikkaa hakevien sisäänpääsyä on rajoitettu vuodesta 2005 ja sosiaalityössä sekä psykologiassa vuodesta 2006 lähtien.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Taustalla on ajatus, että haluttaisiin antaa mahdollisuus sellaisille henkilöille, joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa tai tutkintoa, opintopäällikkö Hanna Pietilä kertoo.

Selitys ontuu, koska esimerkiksi psykologiassa kiintiö ei ole koskaan tullut edes täyteen.

Myös tilastotieteessä kiintiöt ovat jääneet vajaiksi, ja sosiaalityössä ja taloustieteessäkään kiintiöstä luopuminen ei juuri sisäänpäässeiden koostumusta muuttaisi.

Laillisuutta epäiltiin jo vuosia sitten

Valintamenettelyn laillisuus asetettiin kyseenalaiseksi jo vuonna 2006. Turun Sanomat kysyi silloin opetusministeriöltä valintakäytännöstä, jolloin ministeriö lupasi selvittää sen laillisuuden.

Varsinaista selvitystä ei kuitenkaan koskaan tehty, vaan ministeriö kävi keskusteluja yliopiston ja yksittäisten opiskelijoiden kanssa.

Opetusministeriössä ei haluta ottaa kantaa asian laillisuuteen tai tasa-arvoisuuteen.

- Opetusministeriön kanta on, että näin on menetelty ja tähän mennessä sitä ei ole asetettu kyseenalaiseksi, hallitusneuvos Eerikki Nurmi linjaa.

Entistä ajankohtaisemmaksi kiintiöt nousivat viime syksynä, kun apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen linjasi, ettei uusia ylioppilaita saa suosia. Päätöksessään apulaisoikeusasiamies myös huomautti, ettei mitä tahansa voida pitää koulutustaustana.

Jääskeläinen ei halunnut ottaa etukäteen kantaa Turun tapaukseen, vaan totesi reagoivansa ainoastaan oikeusasiamiehelle tehtyihin valituksiin.

Uusia ylioppilaita haluttaisiin suosia

Tuoreiden opiskelijoiden suosimisen takana on Eerikki Nurmen käsityksen mukaan halu saada täysipäiväisiä opiskelijoita.

Opetusministeriön mielestä tietyillä aloilla ongelmana on ollut se, etteivät sisäänpäässeet opiskelijat valmistu kyseisestä aineesta.

Esimerkiksi juuri psykologiassa monet hakevat pelkästään varsinaisia opintojaan tukevia opintokokonaisuuksia. Ja kun yliopistot saavat rahaa pääasiassa valmistuneiden opiskelijoiden mukaan, on selvää, että ne haluavat valittujen myös valmistuvan kyseiseltä alalta.

Laajemmassa kuvassa keskenään riitelevät laki ja opetusministeriön tavoitteet. Ministeriön mielestä puolet uusista yliopisto-opiskelijoista pitäisi olla tuoreita ylioppilaita, mutta laki ei salli heidän suosimistaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Teuvo Pohjolainen ymmärtää yliopistojen halun karsia toista tutkintoa, mutta ei näe sille mahdollisuutta lain puitteissa. Valmiin tutkinnon tehneille on mahdollista määritellä oma kiintiö, mutta silläkään ei uusien ylioppilaiden kannalta ole suurta merkitystä.

- On äärimmäisen vaikea kysymys, miten uusia ylioppilaita voisi saada helpommin sisään. Ainoa keino mielestäni on muuttaa sisäänpääsyvaatimuksia ja luopua esimerkiksi paksuista kirjapaketeista, Pohjolainen pohtii.