Uutiset

Masai-kylät ryhtyvät Keniassa
yhteistyöhön safarituristien kanssa

TS/TS/Saara Alhopuro
TS/TS/Saara Alhopuro

SAARA ALHOPURO

Turismi on ollut Itä-Afrikalle sekä siunaus että kirous. Vaikka köyhät maat kaipaavat kipeästi safaripuistoihin kannettuja euroja ja dollareita, kasvava turismi on tuonut mukanaan ongelmia luonnolle ja ihmisille. Masai-kyliin on länsimaalaisten mukana rantautunut sekä aurinkoenergia että alkoholi.

- Pimeän tullen leirissä ei saa liikkua yksin villieläinten takia. Jos haluatte lähteä teltasta, huutakaa minua ja tulen hakemaan teidät keppini kanssa, masai-mies Leshao Boroko kertoo. Ja nauraa makeasti turistien säikähtäneille ilmeille.

- Me masait olemme tottuneita liikkumaan täällä. Hakuna matata, ei huolta.

Vaikka Boroko on pukeutunut perinteisesti, hänellä on masailaisittain moderni työpaikka. Hän toimii Masai Maran luonnonpuistossa kulttuurioppaana.

Perinteinen safariturismi on murroksessa Itä-Afrikassa. Matkailuyrittäjät kertovat, että kun vielä vuosikymmen sitten turistit saapuivat Keniaan villieläinten ja hiekkarantojen takia, nykyään halutaan kokea kulttuurien kohtaamisia. Sen sijaan, että turistit suljettaisiin safarijeeppien sisään, he haluavat tutustua luonnonpuistoihin paikallisten masai- tai samburu-kansojen opastamina.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kulttuuriturismin tuomat mahdollisuudet on huomattu myös monissa paikallisisissa yhteisöissä. Kulttuuri on usein yksi ainoista asioista, jolla köyhät paikalliset voivat käydä kauppaa.

Samaan aikaan safariturismi on kuitenkin joutunut kohtaamaan ne ekologiset ongelmat, joita se on itse ollut aiheuttamassa.

Puiden hakkuu kuivattaa joet

Niin sanottu reilu turismi on kiihkeimmin kasvava matkailumuoto Afrikassa. Monet matkailuyrittäjät ovat alkaneet tehdä yhteistyötä luonnonpuistojen alkuperäisten asukkaiden kanssa, jotka vastapalveluksi toivovat kehitystä kylälleen.

Boroko on töissä Masai Mara -luonnonpuiston Mara Siria -telttaleirissä, jolla on käynnissä projekteja sekä luonnon että paikallisyhteisöjen auttamiseksi.

- Yksi suurimmista ongelmista Keniassa on se, että valtaosa metsistä on hakattu peltojen tieltä tai polttopuuksi. Arvioiden mukaan Kenian metsistä on jäljellä enää yksi prosentti, telttaleirin johtaja Joel Kamanja kertoo.

Puiden hakkaaminen on ollut ekologinen katastrofi myös luonnonpuistoille. Jopa niin sanotut ekoleirit ovat hakanneet tehokkaasti puuta turistien ruokkimista ja lämmittämistä varten. Puunhakkuu jokien reunoilla on paljastanut joet paahtavalle auringolle, mikä taas on johtanut niiden kuivumiseen.

- Siksi me teemme kaiken sähkömme aurinkoenergialla, sillä sitä täällä riittää. Me olemme myös rakentamassa suurta vesivarastoa, jonka voisimme täyttää sadekauden aikana. Kuivuus on suuri ongelma erityisesti paikallisille yhteisöille - ja tietysti eläimille, Kamanja kertoo.

Aurinkopaneelilla ladataan akut

Mara Siria -leiri yrittää kantaa kortensa kekoon myös paikallisten kyläyhteisöjen auttamisessa. Ensimmäisenä listalla oli luonnollisesti oman työntekijän Borokon kotikylä.

Boroko alkoi viedä pientä maksua vastaan turisteja tutustumaan kyläänsä, kertomaan heille elämästään ja tarjoamaan heille teetä savimajassaan. Saadut rahat kyläyhteisö säästi, kunnes lopulta oli koossa tarpeeksi omaa aurinkopaneelia varten.

Vaikka aurinkopaneeli tuottaa sähköä vain yhteen majaan, on sillä Borokon mukaan ollut suuri merkitys.

- Nyt meillä on paikka, missä voimme ladata kännyköiden akut, ja pystymme pitämään yhteyttä toisiimme. Iltaisin lapset pystyvät myös tekemään läksynsä lampun valossa, Boroko kertoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kamanjan mukaan huhut Borokon kylän aurinkopaneelista ovat saaneet Masai Maran kansallispuistossa aikaan pienen ketjureaktion.

- Nyt meillä on käynnissä projekti noin 20 kylän kanssa. Samalla koulutamme heitä suojelemaan jäljellä olevia metsiä, Kamanja kertoo.

Myös kenialainen Nobel-palkinnon voittaja, puiden puolestapuhujana tunnettu Wangari Maathai on Kamanjan mukaan saanut ihmeitä aikaan.

- Muutaman viimeisen vuoden aikana on tapahtunut suuri muutos. Maathain ansiosta ihmiset ensimmäistä kertaa ymmärtävät ongelman, ja monet ovat jopa alkaneet istuttaa puita.

Hyväksikäyttöä vai kehitystä

Keniaa sitkeästi riivaava korruptio aiheuttaa kuitenkin ongelmia yritteliäimmillekin yhteisöille. Suuret jyräävät pienet, ja ilman paksulompakkoisia hyväntekijöitä monet Mara Sirian kaltaiset projektit eivät koskaan menesty omillaan.

Suurin haaste Kamanjan mukaan onkin siinä, miten saada suuret matkailuoperaattorit ja hotellit sitoutumaan luonnonsuojeluun ja yhteistyöhön paikallisten kylien kanssa.

- Osa ratkaisua voisi olla siinä, että useammat paikalliset kylät saataisiin toimimaan yhdessä. Usein masai-kylillä on kuitenkin kovin erilaisia näkemyksiä ja paikallinen tapa sopia asioista on perinteisesti ollut... no, aika kiivasta, Kamanja sanoo.

Monet ovat myös esittäneet huolen siitä, että mitä suositummaksi matkailumuodoksi ekoturismi tai "reilu turismi" kasvaa, sitä enemmän paikallisia kansoja tullaan hyväksikäyttämään. Masait ovat jo nyt menettäneet suuren osan maastaan safaripuistoille.

Yhä useampia kyliä myös painostetaan avaamaan ovensa turisteille. Länsimaalaisten mukana masai-kyliin on tullut joukko uudenlaisia huolia, kuten alkoholi ja aids.

- Etsiessään koskemattomia tai aitoja kohteita nuoret seikkailunhaluiset matkailijat avaavat uusia paikkoja sosiaaliselle ja ekologiselle korruptiolle, Ole Kamuaro kritisoi YK:n Voices from Africa -lehdessä.

Borokon mielestä moisessa suojelunhalussa on kuitenkin jotain alentavaa. Hän on vain onnellinen kyläänsä tulleesta kehityksestä.

- Modernin maailman mukana on tullut paljon hyvää. Paras ystäväni esimerkiksi pääsi käymään Nairobissa leikkauksessa, jota ilman hän olisi kuollut, Boroko sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
TS/TS/Saara Alhopuro
TS/TS/Saara Alhopuro