Uutiset

Järviruoko joutui antamaan periksi niittotalkoissa

TS/Ulla Kudjoi<br />Umpeen kasvanut Haavaistenväylä avartui miltei silmissä ruovikon niittotalkoissa lauantaina Lokalahdella. Soutuveneestä hommia paiskineet Tellervo ja Martti Kairinen muistelivat, että ennen samasta kohtaa pääsi vielä suoraan avomerelle.
TS/Ulla Kudjoi
Umpeen kasvanut Haavaistenväylä avartui miltei silmissä ruovikon niittotalkoissa lauantaina Lokalahdella. Soutuveneestä hommia paiskineet Tellervo ja Martti Kairinen muistelivat, että ennen samasta kohtaa pääsi vielä suoraan avomerelle.

ELINA MALKAMÄKI

Valkoinen soutuvene auraa tietään yli kaksimetrisen kaislikon halki kapeassa uomassa. Martti Kairinen heiluttaa veneen nokassa viikatetta hiki päässä, vaimo Tellervo Kairinen soutaa ja huopaa vuorotellen. Tiheä ruokokasvusto antaa periksi metri metriltä ja paljastaa palan umpeenkasvanutta vesireittiä.

Kello lyö puoltapäivää lauantaina ja Haavaistenväylän kaislikossa Lokalahdella suhisee, kun parikymmentä kesäasukasta huhkii niittotalkoissa. Heitä siivittää huoli siitä, että kymmenen neliökilometrin kokoinen vesialue menettää yhteytensä avomereen, muuttuu tyystin sisäjärveksi.

- 50 vuotta sitten tänne tullessa kaisloja ei ollut missään, nyt väylät ovat kasvaneet umpeen, harmittelee Elise Suvanto .

Hiljalleen etenevän rehevöitymisen ovat huomanneet myös Kairiset, joilla on ollut mökki Lokalahdella Nautholmanaukon lähettyvillä 1960-luvun alusta saakka.

- Mökin rannassa on nyt pohjakasvillisuutta enemmän kuin ennen. Näkinparaisia ja muita pilkottaa näkyvissä jatkuvasti, Tellervo Kairinen kertoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Seisova vesi samentuu

Kasvamaan riehaantunut ruovikko ei hivele silmää, mutta maisemalliset seikat eivät ole talkoolaisilla päällimmäisenä mielessä. Tärkeämpää on saada vesi jälleen virtaamaan.

- Virtaukset ovat vähentyneet, kun Pitkäluodon 350 metriä pitkä siltapenger rakennettiin 1960-luvun lopulla, sanoo tempauksen pystyyn laittaneen Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Suvanto .

Hänen mukaansa pengerryksen aukot on jätetty liian ahtaiksi. Ne ovat myös matalammat, mitä lupaehtoihin on kirjattu.

- Niiden kohdassa syvyyttä on metrin verran, vaikka harppauksen päässä vieressä on syvyyttä jo kolme neljä metriä. Toivoisimme, että syvempään kohtaan voitaisiin tehdä uusi aukko, Suvanto toteaa.

Tilanne on Suvannon mukaan tukala, sillä myös länsipään yhteys mereen, Pörkinrauma, on pahasti umpeutunut.

Suoloja tuovien virtausten väheneminen kiihdyttää rehevöitymistä.

- Veden laatu on dramaattisesti huonontunut. Se on sameampaa kuin ennen, eikä enää kirkastu samalla tavalla. Mökkiläiset saavat tehdä tosissaan töitä pitääkseen veden uimakelpoisena, Suvanto sanoo.

"Työlästähän tämä on"

Kesäasukkaiden perustama suojeluyhdistys teetti viime vuonna kartoitukset Haavaisten kasvillisuudesta, virtauksista, veden laadusta ja valuma-alueen tilasta. Selvitykseen saatiin tukea niin EU:lta kuin kaupungiltakin.

Suvannon mukaan selvitys osoitti, että kunnostustöihin on ryhdyttävä pikaisesti. Yhdistys odottaa parhaillaan vastausta, liikenisikö Varsinais-Suomen liitolta rahallista tukea esimerkiksi mahdolliseen ruoppaukseen. Päätöksen pitäisi tulla syksyllä.

Sillä välin hommia tehdään talkoohengellä, jotta jotain näkyvää saataisiin aikaan. Tahtoa noin 160 jäsenen yhdistyksessä sentään riittää.

- Talkoot ovat hyvä juttu. Ainoa tapa saada luontoa hoidettua, tuumii juomatauolle poikennut Paul-Erik Lindström ja pyyhkii hikivanaa otsaltaan. Hän virnistää, että käsiin ilmestyneet rakot paljastavat niittopuuhien olevan toimistotyöläiselle vierasta hommaa.

- Työlästähän tämä on. Märät kaislat painavat aikalailla.

Omasta mökkirannastaan kaisloja vuosikymmenet poistanut Yrjö Roine tietää, että varret lyövät silmille lujaa, jos ei osaa pitää varaansa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Viikatteella ne saa katkottua hyvin. Kun vesi on tarpeeksi matalalla niin ruohonleikkurikin toimii, kunhan sitä jaksaa vetää perässään, hän kertoo.

TS/Ulla.kudjoi<br />Touko Perhon kaislaleikkuri pääsi ensimmäistä kertaa tositoimiin lauantaina Haavaisten niittotalkoissa. Moottorikäyttöisen laitteen sivulla on sahalaitainen terä leikkuuta varten ja perässä hara, jolla katkotut kaislat kerätään läjitettäviksi.
TS/Ulla.kudjoi
Touko Perhon kaislaleikkuri pääsi ensimmäistä kertaa tositoimiin lauantaina Haavaisten niittotalkoissa. Moottorikäyttöisen laitteen sivulla on sahalaitainen terä leikkuuta varten ja perässä hara, jolla katkotut kaislat kerätään läjitettäviksi.