Uutiset

Maatiaiskanat
pelastuvat sukupuutolta

TS/Eeva Suojanen<br />Maatiais- kanat ovat uhanalainen alkuperäis- rotu, mutta sukupuuton uhka on voitettu.
TS/Eeva Suojanen
Maatiais- kanat ovat uhanalainen alkuperäis- rotu, mutta sukupuuton uhka on voitettu.

EEVA SUOJANEN

Tammelan Korteniemen perinnetilan pihalla käyskentelee ylväänä ruskeankukertava kukko. Se saa huomiota ja arvostusta niin omalta kanakatraaltaan kuin Korteniemen vierailta. Syystäkin, sillä kukko katraineen on tulosta suomalaisen alkuperäisen maatiaiskanarodun pelastusoperaatiosta. Tosin kansallinen kanarotu on edelleen vaarantunut ja kannat vähintäänkin uhanalaiset. Sukupuutto on kuitenkin vältetty.

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelma käynnistettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa kymmenen vuotta sitten. Ohjelman tavoitteet ovat maatiaiskanakantojen sukupuutolta pelastaminen, elvyttäminen ja tiedonkeruu.

- Onnistumisen edellytys ovat kasvattajat, jotka ovat sitoutuneet asiaan ja ymmärtävät rotupuhtauden merkityksen, toteaa erikoistutkija Juha Kantanen.

Näitä ymmärtäjiä on tätä nykyä jo toistasataa. Alkuperäisrodun kanoja on noin 2000 ja kukkoja kuutisensataa. Määrä ei vieläkään ole suuri: jos vaikka kaikki maatiaiset kerättäisiin yhteen, ei siitä kummoista kanalaa vielä saataisi. Viidessä vuodessa kasvattajien eläinmäärät ovat kuitenkin kolminkertaistuneet.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kehitysmaissa omilla maatiaisroduilla on suuri merkitys. Meillä maatiaiset ovat enimmäkseen harrastuskäytössä. Elinkeinoksi niistä ei ole. Maatiaiskana ei sovi tehotuotantoon eikä suostu häkkiin.

- Sen perinteinen rooli on omavaraistalouden kana. Munantuottajana se ei ole hybridikanojen luokkaa: munia tulee keskimäärin yksi joka toinen päivä, kun tuotantokana munii yhden joka päivä. Munakokokin on maatiaisilla pienempi.

Maatiaiskanalla on vahvat emo-ominaisuudet ja haudontavietti, ja hyvä kana hautoo kahdetkin poikaset vuodessa.

- Mielellään se pyrkii nököttämään munien päällä ja lopettamaan muninnan, Kantanen kuvailee.

Kasvattajien kokemusten mukaan suomalainen kana on elinvoimainen, pitkäikäinen, kylmää kestävä ja vastustuskykyinen. Maatiaiskanoissa on kymmenkunta eri kantaa, jotka on nimetty löytöpaikan mukaan: esimerkiksi piikkiöläinen, horniolainen ja kiuruvetinen.

Alkuperäisrotujen arvo, arvostus ja sen mukana mukana kysyntä ovat nousseet. Maatiaiskanan säilytysohjelmaan sitoutuneet kasvattajat voivat saada alkuperäisrotutukea. Ohjelma lisää tietoa maatiaiskanasta, sillä kasvattajat ja tutkijat keräävät tietoa tuotannosta, ulkomuodon vaihtelusta ja muusta. Maatiaisgeeniperimä säilyy parhaiten elävissä eläimissä, mutta myös spermapankissa.

Tutkija Juha Kantasen mukaan maatiaiskanassa on silti vielä paljon tuntematonta. Eri kantojen eriytyneisyydestä pitäisi tehdä selvityksiä. Myös vertailuja maatiaskanan ja hybridikanan välillä tarvitaan lisää.

- Maatiaisten säilyminen on tärkeää, sillä tulevaisuudessa geeneillä voi olla käyttöä, esimerkiksi niiden elinvoimaisuuteen liittyvillä ominaisuuksilla.