Uutiset

Pelti kolisee herkästi liikennemuutosten jälkeen

JOHANNA POHJOLA

Vaikka liikennejärjestelyjen muutokset tähtäävät turvallisuuden parantamiseen, onnettomuusriski kasvaa heti niiden jälkeen.

Liikenteessä huristellaan helposti vanhasta tottumuksesta, tietää liikenneinsinööri Matti Salonen Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirastosta.

- Muutosvaihe on aina hankala, muutetaan mitä tahansa. Onnettomuusriski on ensimmäisinä viikkoina suurempi, Salonen sanoo.

Ilmiö on tuttu myös liikennettä valvovalle poliisille. Mitä enemmän uusia liikennemerkkejä, sitä enemmän hämmennystä.

- Liikennejärjestelyjen mukana tulee aina pieniä ajovirheitä. Joudutaan lähelle törmäystä, vahvistaa ylikonstaapeli Simo Savioja Turun poliisista.

Väistäminen tuottaa pulmia

Vaaratilanteita aiheuttavat erityisesti väistämissääntöjen muutokset. Kun tietty reitti on kyllin tuttu, jäävät sille ilmestyneet liikennemerkit helposti kuljettajalta havaitsematta.

- On selvää, että jos ajaa päivittäin samaa reittiä, menee aika kauan, ennen kuin tottuu uuteen järjestelyyn, Savioja sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Salosen mukaan muutosten omaksuminen saattaa viedä jopa vuosia, huolimatta selvistä liikennemerkeistä ja ennakkovaroituksista.

- Esimerkiksi uusiin kaistajärjestelyihin on jo viikon päästä aika moni tottunut. Silti vielä pitkään löytyy niitä, jotka ajavat vanhasta muistista. Kun kaksi vuotta on mennyt, kaikki ovat huomanneet muutoksen, liikenneinsinööri arvioi.

- Väistämissääntöjen muutokset on pakko omaksua vähän nopeammin. Ne ovat niin riskialttiita.

Kolarisuma toi varoituskolmion

Turun Sanomat kokosi esimerkkejä tämän vuoden aikana tapahtuneista liikennemuutoksista Turussa.

Vaarallisimpiin kuuluu Sepänkadun ja Kupittaankadun risteys, joka oli ennen tasa-arvoinen. Nyt Kupittaankadulta tulevilla on väistämisvelvollisuus, jota vanhasta tottumuksesta ajava ei välttämättä heti huomaa.

Varoituskolmioiden pystyttämisen syy on, että pelti rytisi risteyksessä keskimääräistä useammin. Aloite tuli läheiseltä Puropellon koululta, jonka oppilas joutui risteyksessä mopo-onnettomuuteen.

Saviojan mukaan risteyksen ongelma poiki siitä, että autoilija mielsi ajamansa tien etuoikeutetuksi.

- Ei huomioitu, että oikealta tulevaa on ehdottomasti väistettävä. Etenkin Sepänkatua ajava jätti huomiotta Kupittaankadulta oikealta tulevan ajoneuvon, ylikonstaapeli kertoo.

Turun muut muutokset koskevat lähinnä liikennevaloja ja kaistajärjestelyjä.

Pulmallista vasemmalle kääntymistä on helpotettu nuolivaloin Aurakadun ja Linnankadun sekä Peltolantien ja Uudenmaantien risteyksissä.

Turkulaiset huristavat tottumuksesta

Viranomaisten mukaan nuolivalomuutosten jälkeinen onnettomuusriski on pienempi kuin väistämissääntöjen muutoksissa.

- Vaikkei huomaisi nuolivaloja, mutta on tottunut väistämään vastaantulijaa, ei suoranaista vaaraa tule. Toki silloin rikotaan liikennesääntöjä, Salonen sanoo.

Liikenteen sujuvuutta parannettiin myös Läntisellä Rantakadulla, jolla pyöräily sallittiin Aurakadun yli. Turun Sanomat tarkkaili risteystä ja havaitsi, että moni pyöräilijä kuitenkin talutti ajopelinsä kadun yli edelleen.

Itäisellä Rantakadulla puolestaan näkyi yhä autoja, jotka huristivat Hämeenkadulle oikeanpuolimmaista kaistaa Kaskenkadun yli, vaikka kaistalta on nykyään käännyttävä oikealle. Aikaisemmin tien kaksi samansuuntaista kaistaa yhtyivät Hämeenkadulla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Oli epäselvää, kuka väistää ja ketä, kun molemmat kaistat jatkuivat suoraan, Savioja perustelee muutosta.

Salosen mukaan kaupunki varustaa syksyllä nuolivaloin myös Uudenmaantien ja Hippoksentien sekä Kaskenkadun ja Kunnallissairaalantien risteykset.