Uutiset

Ehdotetun lukiolain mukaan pelkkä näyttökoe voisi riittää kurssin läpäisyyn

TUOMAS MUSTIKAINEN

Lukiolaisen ei tarvitse enää suorittaa yksittäisen aineen kursseja, jos hän pystyy kokeella todistamaan osaamisensa oppiaineessa. Näin ehdotetaan hallituksen jättämässä lukiolain muutosselvityksessä. Muutoksen toteutuessa laki astuisi voimaan vuoden 2009 alussa, Opetushallitus (OPH) kertoo.

Nykyisen lukiolain mukaan opintoihin on voitu lukea hyväksi vain aiempia opintoja, kuten vaihto-oppilaana suoritettuja kursseja. Uusi laki taas mahdollistaisi, että muuallakin kuin koulussa opittuja asioita voitaisiin hyväksyä lukion opinnoiksi.

Opetushallituksen lukioyksikköpäällikön Jorma Kauppisen mukaan varsinkin oppilaan kielten erinomainen hallitseminen voidaan tunnistaa helposti.

- Esimerkiksi ulkomailla asunut voisi suorittaa näytön osaamastaan kielestä, vaikka hänellä ei olisi mitään todistuksia. Mikäli oppilas osoittaisi olevansa riittävän hyvä, niin pakollisia kursseja hänen ei tarvitsisi suorittaa. Enää ei puhuttaisi opintojen hyväksiluvusta, vaan termi laajenisi niin sanotuksi osaamisen tunnistamiseksi, hän sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kauppinen ei tyrmää vastaavaa näyttöä muidenkaan oppiaineiden kohdalla. Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen taas epäilee, että äidinkielen oppiaineen osaamisen näyttökoe olisi ongelmallisempi kuin muiden aineiden.

- Kaikkia oppiaineita tulee tietenkin kohdella tasapuolisesti eikä äidinkielen näyttökoe voisi siten olla muita vaativampi. Kuitenkin äidinkielessä läpipääsy voisi olla lopulta vaikeampaa kuin muissa, Jukarainen pohtii.

Jukaraisen mukaan ehdotuksen toteutuessa myös suomenruotsalaisilla on oikeus todistaa osaamisensa näytöllä.

- Ei kaksikielisyydessä pitäisi olla mitään ongelmaa tämän yhteydessä. Toisena esimerkkinä, voihan joku hallita kielen myös sen takia, että toinen vanhempi on ulkomaalainen, Jukarainen sanoo.

Mahdollisesta lukiolain muutoksesta huolimatta suomalainen lukiojärjestelmä pysyy samalla lailla kurssimuotoisena kuin ennenkin.

Kaikille lukioille samat ohjeet

Kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen perää Opetushallitukselta selkeitä ja yhteneviä ohjeita lukioille, jos tulevaisuudessa pelkällä kokeella voidaan mitata oppilaan osaamista.

Jukaraisen mukaan tärkeätä on myös, että luodaan tarkat kriteerit, millä perusteilla oppilas voi muuttaa osaamisensa opinnoiksi.

- Oppilaan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että ohjeet ovat kaikille samat. Säännöt eivät saa olla erilaisia eri lukioissa, Jukarainen lataa.

Ehdotettu uudistus koskee sekä päivä- että aikuislukioita, mutta Kauppinen ennustaa, että aikuisopiskelijat hyötyisivät enemmän uudesta laista.

- Onhan selvä, että vanhemmat opiskelijat ovat oppineet muualla kuin oppilaitoksissa asioita nuoria enemmän, Kauppinen kertoo.

Aiemmin ammatillisessa koulutuksessa oppilaan osaaminen on jo voitu tunnustaa opinnoiksi. Kauppisen mukaan uudella lukiolain ehdotuksella myös lukiokoulutusta muutettaisiin enemmän samankaltaiseksi.

Jukarainen arvelee, että näyttökokeet työllistäisivät opettajia entistä enemmän tulevaisuudessa.

- Jos opettaja joutuu yksittäin testaamaan oppilaan osaamista tällaisella kokeella, pitää ylimääräisestä työstä saada lisäkorvaus, hän toteaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suullinen kielikoe ensin vapaaehtoinen

Hallituksen antamassa lukiolain muutosehdotuksessa käsitellään myös suullisen kielitaidon arvioinnin tuloa lukioihin. Kauppisen mukaan suullisen kielitaidon koe suoritettaisiin kurssimuotoisena lukion loppuvaiheessa.

Kielikoe tulisi lainmuutoksen nojalla ensin vapaaehtoiseksi vuonna 2010. Vasta seuraavassa opetussuunnitelmassa suullinen kielikoe muuttuisi pakolliseksi.

- Haluamme vahvistaa tällä lukio-opiskelijoiden kielten suullista osaamista. Opiskelijoiden on helpompi lähteä ulkomaille opiskelemaan, jos heidän suullinen kielitaitonsa on paremmalla mallilla, Kauppinen kertoo.

Lukioihin suunniteltu suullinen kielikoe ei vaikuta peruskoulujen kieltenopetukseen. OPH:n esi- ja perusopetuksen päällikkö Irmeli Halinen kuitenkin toivoo, että peruskoulujen opettajat kiinnittäisivät entisestään huomiota suullisen kielitaidon opetukseen.

- Kielten perusopetuksen sisältö ei tule muuttumaan. Olisi toki hyvä, jos opettajat korostaisivat yläkoulun viimeisillä luokilla suullista kieltenopetusta vielä enemmän, Halinen sanoo.