Talous

Viini pitää Valamon luostarin talouden kunnossa

TS/LEENA KONTKANEN<br />Valamon viineistä vastaava munkki Andreas toteaa, että viinikellariin meno vaatii tiettyä nöyryyttä.
TS/LEENA KONTKANEN
Valamon viineistä vastaava munkki Andreas toteaa, että viinikellariin meno vaatii tiettyä nöyryyttä.

LEENA KONTKANEN

Luostarit ovat valmistaneet viinejä vuosisatoja. Suomalaiseenkin luostarikulttuuriin ne ovat kuuluneet jo kymmenen vuotta.

Valamon ortodoksinen munkkiluostari Heinävedellä on matkailukohteena tunnettu, mutta viininvalmistajana luostaria ei vielä kovin hyvin tunneta, vaikka matkailun myötä myös viinit niittävät mainetta omaperäisyydellään.

Viinin valmistaminen aloitettiin jo kymmenen vuotta sitten, jolloin arkkipiispa Johannes vihki luostarin viinitehtaan käyttöön. Munkki Andreas ja viinimestari Timo Kettunen ovat vastanneet viinintuotannosta alusta alkaen.

Igumeeni Sergein johdolla toimivassa luostarissa munkkeja on vain kuusi, mutta kaikki viljely hoidetaan omin voimin, tosin vapaaehtoiset työntekijät auttavat veljestöä luostarin töissä. Viininvalmistus on kuitenkin vain ammattilaisten käsissä.

Oma marjatuotanto ei yksin riitä

Luostarin alueella on viljelyssä lähes kuusi hehtaaria marjapensaita. Pensaita alueella on noin 20 000. Lisäksi marjoja ostetaan kotimaisilta viljelijöiltä. Vaikka oma tuotanto menee kokonaisuudessaan viinin valmistukseen, ei se yksin riitä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Luostarin puutarhassa kasvaa myös omenapuita, joista nuorimmatkin tuottavat kohtuullisesti satoa. Näistä valmistetaan jo mainettakin niittänyttä Valamon kultaomenaa.

Kotimaista ehtoollista tarjolla

Valamon kirkkoviini valmistetaan unkarilaisista kolmen lajikkeen viinirypäleistä, sillä ortodoksisen kirkon perinteen mukaisesti ehtoollisviini täytyy puristaa rypäleistä.

Puolet suomalaisista kirkkokunnista, niin luterilaiset kuin ortodoksitkin, käyttää ehtoollisviininä Valamossa valmistettua rypäleviiniä.

Viinin tuotannolla on merkittävä osuus luostarin taloudelle ja toiminnalle. Vakavaraisuuden luostari on saavuttanut matkailulla, mutta hyvän lisänsä siihen tuovat viinit.

Matkailijoita kiehtoo ortodoksisuus

Luostarissa käy vuosittain parisataatuhatta pyhiinvaeltajaa, jotka haluavat tutustua maassamme harvinaiseen luostarielämään. Suuri osa vierailijoista on kiinnostunut ortodoksisuudesta, ja munkin näkeminen on suuri elämys.

Vaikka itäsuomalaisille ortodoksisuus onkin tuttua, ei se kaikkialla Suomessa ole niin tunnettua. Väestöstä vain yksi prosentti tunnustaa ortodoksista uskontoa.

Osa matkailijoista on vain piipahtamassa luostarissa, mutta yhä useammin luostarissa vietetään myös useampia päiviä ja nautitaan luostarin rauhasta ja eksotiikasta.

Luostarin alueella on hotelli ja vierasmaja, jonne matkailijat voivat majoittua pitemmäksikin aikaa. Luostarin trapesassa eli ravintolassa saa ruokaa, jonka voi halutessaan nauttia luostarin viinien kera.

Oma vilkas kansalaisopisto

Luostarialueella toimii myös kansalaisopisto, joka järjestää kursseja halukkaille.

Kurssit ovat muutaman päivän mittaisia ja aihealueiltaan luostariin sopivia.

Ikoninmaalaus on yksi suosituimpia kursseja, sen harrastajissa on paljon myös muiden uskontokuntien edustajia. Viime kesänä eksotiikkaa kursseille toi myös bysanttilainen kirkkolaulun kurssi suomen kielellä. Sitä opetti suomalainen nuori bysanttilaisen laulun taituri, joka on sovittanut onnistuneesti kyseistä musiikkia suomeksi.

Viinien valmistus ja kristinusko

Viinit ja kristinusko ovat aina kuuluneet yhteen. Luostareissa ympäri Eurooppaa valmistetaan viinejä luostareiden omaan käyttöön, ja monissa paikoissa ne ovat myös luostarin talouden kohentajina, joten tässä Valamon munkkiluostari jatkaa vuosisataista luostareiden perinnettä ja on viemässä maatamme lähemmäksi eurooppalaista kulttuuria myös viinien saralla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy