Uutiset

"Eihän täällä ole vielä yhtään rapua"

TS/Erja Hyytiäinen<br />Tuomo Salminen ei ole uskoa silmiään. Hyväksi ennakoidun rapuvuoden ensimmäisen vuorokauden saalis on nolla. Airoihin houkuteltu Pertti Järvinen on kuullut muilta vesiltä samoja tietoja.
TS/Erja Hyytiäinen
Tuomo Salminen ei ole uskoa silmiään. Hyväksi ennakoidun rapuvuoden ensimmäisen vuorokauden saalis on nolla. Airoihin houkuteltu Pertti Järvinen on kuullut muilta vesiltä samoja tietoja.

ERJA HYYTIÄINEN

Merta toisensa jälkeen nousee pintaan. Yhden pohjalla on hauen pyrstö, toisessa särjen puolikas. Rapuja ei näy missään. Tuomo Salminen pyyhkäisee kädellään vettä ja antaa tuomion.

- Vesi on vielä liian lämmintä. Eivät ole lähteneet liikkeelle vielä, Salminen sanoo ja antaa pikaisen oppitunnin jokirapujen elämään. Ensin veden lämmön pitää nousta niin korkeaksi, että ravut vaihtavat kuorensa. Sen jälkeen veden pitää viiletä hieman, jotta ravut lähtevät liikkeelle.

Viimeinenkin merta on tyhjä, mutta Salminen ei masennu. Hän tietää, että Kokemäen Pitkäjärvessä on rapua, se vain ei ole vielä lähtenyt liikkeelle. Ja kun kyseessä on harvinaisempi jokirapu, pyytää kannattaa, vaikkei heti saisikaan.

Suomessa kahdet rapumarkkinat

Neljättä kesää Pitkäjärvellä ravustavan Salmisen saalis oli viime vuonna viitisenkymmentä rapua, edellisenä kesänä hieman pienempi. Suurimmat Salminen keittää, pienimmät mittaa ja palauttaa järveen. Tiedot Salminen lähettää Kokemäenjoen-Loimijoen kalastusalueelle. Tieto on tarpeen, sillä viidesti jokirapua järveen istuttanut kalastusalue seuraa seudulla harvinaista jokirapukantaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Kokemäenjoen eteläpuolisella alueella suurin osa vesistöistä on täpläravulla, vaikka se onkin perinteisesti jokiravun aluetta, rapututkija Ari Mannonen Raputietokeskuksesta sanoo.

Suomi on jakautunut kahteen rapualueeseen. Raja kulkee Kokemäenjoen vesistön kautta Päijännettä pitkin Etelä-Saimaalle. Rajan eteläpuoli on rapuruttoa kestävän vahvemman täpläravun aluetta, linjan pohjoispuolella elää elintilan taistelussa heikompi jokirapu, jonka elinseudulle täplärapua ei saa istuttaa. Siten pyritään takaamaan jokiravun säilyminen Suomessa.

Samaa linjaa myöten jakautuvat tulevaisuuden rapumarkkinat. Etelä-Suomessa täplärapu jyllää massalla, pohjoisen vesien jokiravut kalliimmalla hinnalla.

- Jos verrataan 10-senttisen joki- ja täpläravun hintaa, niin täpläravut maksavat noin puolet jokiravun hinnasta. Tulevaisuudessa voi olla niin, että järven yhden vuoden jokiraputuotto vastaa täplärapujärven 50 vuoden tuottoa, Mannonen sanoo.

Pitkäjärveen halutaan emorapuvarasto

Vaikka muut Kokemäenjoen eteläpuoliset alueet ovat muuttuneet rapuruton jäljiltä täplärapujen valtakunnaksi, Pitkäjärvellä sinnittelee jokirapukanta.

- Tarkoituksena on tehdä tästä emorapuvarasto. Täältä voidaan sitten viedä rapuja, jos jossain muualta ravut kuolevat, Salminen sanoo.

Mannosen mukaan jokirapuistutuksia tehdään yhä, täpläravuilla kansoitettiin jo 1990-luvulla Etelä-Suomen todennäköisimmät rapuvedet. Täplärapuistutusten hedelmiä korjataan nyt, ja Mannosen mukaan reilulla kädellä. Vaikka esimerkiksi Säkylän Pyhäjärven ensimmäisten päivien saalis on heikko, Mannisen mukaan vuosi vaikuttaa silti lupaavalta.

- Ravustajat tietävät, että paras saalis saadaan elokuun puolivälistä lähtien, Mannonen sanoo.

Tämänvuotisista rapumarkkinoista ennakoidaan ennätyssuurta, ja se on saanut osan ravustajista huolestumaan ravun hinnanlaskusta. Mannosen mukaan ravustajien arvio on oikea, mutta tutkijan mukaan suunta on hyvä.

- Jokiravun kohdalla meillä on vieläkin epäterve tilanne. Myyjä määrää hinnan. Täpläravun kohdalla päästään kalojen kanssa samaan malliin, markkinat määräävät hinnan, Mannonen sanoo.

Ratkaisevinta on nyt luoda markkinat pienelle ravulle. Kaupaksi käy parhaiten 11-senttinen rapu, mutta Mannosen mukaan jopa yhdeksänsenttiset pitäisi saada järvistä pois. Vaarana on liian tiheäksi kasvava rapukanta, joka hidastaa rapujen kasvua ja johtaa lopulta rapukuolemiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy