Uutiset

Pohjoismaat aikovat vetäytyä
YK:n nopean toiminnan joukoista

Lehtikuva<br />Pohjoismaat harkitsevat yhteistä esitystä YK:n nopean toiminnan joukkojen alasajosta. Kuva Sudanin Darfurista.
Lehtikuva
Pohjoismaat harkitsevat yhteistä esitystä YK:n nopean toiminnan joukkojen alasajosta. Kuva Sudanin Darfurista.

MIKAEL MIKKONEN, TAPIO VESTINEN

Pohjoismaat aikovat vetäytyä YK:n nopean toiminnan joukoista eli SHIRBRIG-joukoista yhteisellä päätöksellä. Suomi päättää asiasta yhdessä muiden maiden kanssa marraskuussa järjestettävässä kokouksessa.

Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikön, ylijohtaja Pauli Järvenpään mukaan aloite ei ole tullut miltään maalta erityisesti. Asiasta vallitsee yhteisymmärrys.

- Asiaa ei voida laittaa erityisesti minkään valtion piikkiin, Järvenpää sanoo.

- Joukkoihin ei vain ole käytännön tarvetta tai poliittista halua.

Järvenpään mukaan asiaan vaikuttavat myös kustannussyyt.

Puolustusministeriön vanhempi osastoesiupseeri Jukka Tuononen painottaa erityisesti, että Suomi pyrkii ratkaisemaan asian konsensuksessa.

- Tarkoituksena on, että kaikki Pohjoismaat päättävät asiasta yhdessä.

- Kyseessä on poliittisen tahdon ilmaus, Tuononen sanoo.

Syynä mahdolliseen joukkojen alasajoon ovat Pohjoismaiden puutteelliset resurssit panostaa SHIRBRIG-joukkoihin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Näitä ovat Tuonosen kertoman mukaan ainakin vallitseva miehistöpula ja maiden muut sitoumukset.

Jukka Tuonosen mukaan esimerkiksi YK:n nopeiden joukkojen yhteisiin miehistövarantoihin ei ole Pohjoismaista edes ilmoitettu miehistöä. Joten jo tästäkin syystä SHIRBRIG-joukkojen toiminta lienee vaakalaudalla.

- Asiasta ei ole tehty vielä mitään päätöstä, Tuononen muistuttaa.

Asia ei välttämättä ratkea marraskuussa yksiselitteisesti.

- Voihan olla, että joku maa ei olekaan alasajon kannalla, Tuononen muistuttaa.

Norja haluaa panostaa Natoon

Ainakin Norjalla on asiasta varma kanta. Maan puolustusvoimien komentaja Sverre Diesen haluaa lakkauttaa YK:n nopean toiminnan joukot kokonaan. Hän kirjoittaa kirjeessään, joka on lähetetty YK-joukkojen päämajaan Kööpenhaminaan ja jota norjalainen Aftenposten-lehti siteeraa, että Norja ei aio osallistua enää SHIRBRIG-joukkojen toimintaan lainkaan ja ehdottaa, että ne lopetettaisiin kokonaan.

- Tiedämme, että Pohjoismaat ovat vetäytymässä joukoistamme pois, mutta joukkojen lakkauttamisesta ollaan montaa mieltä, sanoo komentaja, kenraali Franciszek Kochannowski .

Oslon rauhantutkimuslaitoksen PRIOn tutkija Arne Strand sanoo, että Norja satsasi vuoteen 2000 voimakkaasti YK:n operaatioihin, mutta sen jälkeen suunta on ollut Naton joukkojen kehittämisessä.

- YK:n puolesta on pidetty paljon hienoja puheita, mutta konkreettisia tekoja on vähän. Eikä tämä johdu pelkästään siitä, että olemme panostaneet niin paljon Afganistaniin, sillä Norja olisi voinut osallistua merkittävästi monessa paikassa myös toimintaan YK:n lipun alla, sanoo Arne Strand.

YK-joukot perustettiin Annanin toiveesta

SHIRBRIG-joukot perustettiin vuonna 1997 silloisen YK:n pääsihteerin Kofi Annanin toivomuksesta. Joukoilla oli keskeinen merkitys muun muassa Liberian rauhoittamisessa, kun maan entinen presidentti Charles Taylor pidätettiin ja maassa järjestettiin ensimmäiset demokraattiset vaalit. Niiden seurauksena Liberian johtoon valittiin Afrikan ensimmäinen naispresidentti Ellen Johnsson-Sirleaf .

Liberiassa oli 20 nopean toiminnan sotilasta, jotka valmistivat maaperää YK:n varsinaisten joukkojen tulolle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tällä hetkellä YK-joukkoja käytetään muun muassa Sudanissa, jossa eurooppalaiset joukkojen jäsenet kouluttavat afrikkalaisia Afrikan Unionin sotilaita, jotka toimivat myös YK:n lipun alla. Myös Suomi on operaatiossa mukana ja vastaa Etelä-Sudanin poliisijoukkojen kouluttamisesta.

SHIRBRIG-joukkoja on käytetty tähän mennessä vain Afrikassa, kun taas muut operaatiot eri puolilla maailmaa on hoidettu joko Naton, EU-joukkojen tai USA:n toimesta.