Uutiset

Halla romahdutti herukkasadon ennennäkemättömän pieneksi

TS/Timo Jakonen<br />-Vadelmia on tänä vuonna ennätyksellisen paljon, kertoo viljelijä Jari Koskinen.
TS/Timo Jakonen
-Vadelmia on tänä vuonna ennätyksellisen paljon, kertoo viljelijä Jari Koskinen.

TUOMAS MUSTIKAINEN

Mustaherukkasato jää koko maassa huonoksi, kertoo Maatalous- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). Mustaherukkakanta on tänä vuonna jopa 70 prosenttia aiempia vuosia pienempi. Myös omenasato on jäämässä puoleen edellisvuodesta.

MTT:n puutarhatutkimuksen professorin Risto Tahvosen mukaan pääsyynä huonoihin satoihin on toukokuussa kaksi viikkoa kestänyt halla.

- Hallaa ei sadetettu eli torjuttu ollenkaan suurimmassa osassa herukkaviljelmiä, koska herukan hinta on tippunut räjähdysmäisesti viime vuosien aikana. Pienten tilojen ei ole taloudellisesti kannattavaa torjua hallaa mustaherukoiden osalta, hän sanoo.

Paraislainen luomumarjaviljelijä Jari Koskinen lisää, että mustaherukoiden kysyntä on laskenut, koska teollisuus käyttää tuotteissa pääasiassa vain ulkomaalaisia marjoja.

Vadelmien määrä on tänä vuonna ennätyksellisen suuri leudon talven ja lämpimän syksyn ansiosta.

Viime vuonna vadelmasato oli Koskisen mukaan vähintäänkin keskinkertainen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Marjasadon laatu määräytyy hyvin pitkälti jo syksyllä. Vadelmia tulee nyt paljon, koska se saatiin kukkimaan sopivan aikaisin. Sateetkin ovat pysyneet suhteellisen hyvin kurissa, Koskinen toteaa.

Korvasieniä suurehko sato

Vadelmien lisäksi myös vihannesten ja sienien sadot nousevat melko suuriksi.

Heinäkuun alussa ounasteltiin sienisadon jäävän aiempaa niukemmaksi. Kuitenkin keltavahverot ja lehmän- ja koivunpunikkitatit ovat hyötyneet vallitsevista sääoloista.

- Alkukesän kuivuudesta huolimatta näyttää siltä, että tulee hyvä sienivuosi. Myös korvasieniä löytynee paljon. Jos sateita tulee jatkossakin, niin ei sienien suhteen ole mitään huolta, Tahvonen kertoo.

MTT:n mukaan pensasmustikoiden sato on tänä vuonna hyvin vaihteleva Suomessa.

Eniten pensasmustikoita esiintyy rannikkoalueilla ja vähiten Hämeessä.

- Vaihtelua on maantieteellisesti erittäin paljon. Varsinais-Suomen pensasmustikat ovat kärsineet jonkin verran hallasta. Kokonaisuutena pensasmustikoiden sato on tänä vuonna heikko, Risto Tahvonen sanoo.

Mansikoiden tuotto alkaa ehtyä normaalia aikaisemmin. Myös mansikkasadon tulo on aikaistunut viime vuosien aikana jo kahdella viikolla.

Koskinen kertoo, että mansikoiden tuottaminen loppuu Varsinais-Suomessa tämän viikon mittaan. Viimeisenä mansikoita poimitaan Keski-Suomessa ja Savossa.

- Mansikka on ollut tänä kesänä hieman poikkeuksellinen, sillä sadot valmistuvat ympäri Suomea hyvin eri aikoihin. Mansikoiden tuotto loppuu viimeistään elokuun alkupuolella, Tahvonen sanoo.

TS/Timo Jakonen<br />Luomumarjaviljelijä Jari Koskisen mukaan kylmä toukokuu pienensi mustaherukkasatoa.
TS/Timo Jakonen
Luomumarjaviljelijä Jari Koskisen mukaan kylmä toukokuu pienensi mustaherukkasatoa.